|
|
|
|
Tulviva tie Salon Kiskossa 25.12.2011.
Kuva: Miro Kuru
|
|
Jäät ovat ajankohtaan nähden hyvin ohuita Lapissa, eivätkä etelässä suuret järvet ole vielä edes jäässä. Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen varoittaakin ajankohtaan nähden hyvin ohuista jäistä: "Lapissa useilla havaintopaikoilla jäät eivät ole aiemmin olleet vuoden vaihteessa näin ohuita."
Poikkeuksellisen sateinen ja lauha joulukuu nosti etelä- ja lounaisrannikon vesistöjen pinnat ajankohtaan nähden hyvin korkealle. "Aivan ennätyksellistä vesistöjen talvitulvinta ei kuitenkaan ole. Edellisen kerran joulukuussa on etelärannikolla mitattu vastaavia lukemia vuonna 2007", sanoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Useiden jokien vedenkorkeudet ovat nousseet keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle. Monessa joessa talvitulva nousi lähes viimekeväisen tulvan tasolle ja paikoin jopa sen yli. Tulva sai veden nousemaan monin paikoin pelloille, katkoi teitä ja kasteli paikoin kesäasuntoja.
Roudan puute lisäsi myrskytuhoja
Leuto ja sateinen sää maan etelä- ja keskiosassa on kyllästänyt maan pintaosia, jolloin routakerrosta ei ole päässyt muodostumaan. Kantavan maan puuttuminen on hankaloittanut merkittävästi metsän korjuuta. Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa kertoo roudan puutteen lisänneen myös joulun seudun myrskytuhoja.
Vedenpinnat jatkavat nousuaan etelän järvissä
"Lähipäiville ennustetun sateisen ja lämpenevän sään myötä maan etelä- ja keskiosan suurten järvien vedenpinnat jatkavat vielä nousuaan tammikuun alussa", kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen. Näitä järviä ovat mm. Lohjanjärvi, Säkylän Pyhäjärvi, Päijänne, Puula, Saimaa, Kuolimo, Näsijärvi ja Tarjanne. Etelä- ja Lounais-Suomen joissa lähipäiville ennustettu sään lämpeneminen kasvattaa virtaamia uudelleen. Virtaamat kääntynevät laskuun loppuviikolla sään viiletessä.
Lohjanjärven pinta nousee lähipäivinä noin 5 cm nykyisestä, joka voi aiheuttaa veden tulvimista teille ja rakennuksiin. Säkylän Pyhäjärvi nousee noin 5 cm eli säännöstelyn ylärajalle.
Kokemäenjoen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan Porissa lähipäivinä 10–25 cm tasolle 1,10–1,25 m (N60-taso) merivedenpinnan nousun myötä, joka ei kuitenkaan vielä aiheuta vahinkoja. Kokemäenjoen virtaama pysyy todennäköisesti lähellä nykyistä seuraavan viikon ajan.
Kymijoen vesistössä Mäntyharjun reitillä Puulavesi nousee vielä noin 5 cm. Kymijoen virtaama pysyy nykyisellään tai kasvaa hieman ja sään kylmetessä Kymijoelle muodostuu myöhemmin hyydetulvariski. Jokien hyydeongelmia on odotettavissa kylmenemisen myötä myös muualla Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla tammikuun aikana, kun virtaamat pysyvät suurina eikä jääkantta pääse muodostumaan.
• Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vesitilanne joulukuussa 2011
Sadanta
Joulukuussa satoi poikkeuksellisen runsaasti etelärannikolla, jossa sadanta oli 120–160 mm eli yli kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Joulukuun sadanta oli suuressa osassa maata 60–120 mm, Pohjois-Lapissa kuitenkin alle 50 mm. Monin paikoin vettä tuli jopa ennätyksellisesti ajankohtaan nähden ja mm. Vantaanjoen, Karjaanjoen sekä Kiskonjoen vesistöalueilla joulukuun aluesadanta oli uusi ennätys. Edellinen lähes yhtä sateinen joulukuu oli vuonna 1974.
Lumi
Joulukuun alussa lunta oli vain Lapissa sekä pienillä alueilla maan itä- ja keskiosassa. Ennen kuukauden puoliväliä lunta oli jo lähes koko maassa, mutta maan etelä- ja länsiosasta lumet sulivat nopeasti pois. Jouluviikolla lunta satoi taas hetkeksi valtaosaan maata, ja eteläisimmälle rannikkokaistaleellekin saatiin vihdoin ensilumi. Kuukauden lopussa lunta oli Vaasa–Savonlinna-linjan pohjoispuolella. Lumen vesiarvo oli Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa enimmäkseen 50–70 mm, muualla pääosin 10–40 mm. Myös Itä-Lapissa oli alueita, joilla lumen vesiarvo oli alle 40 mm. Lunta oli Ylä-Lapissa sekä maan etelä- ja keskiosissa tavallista vähemmän, muualla melko tavanomainen määrä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeudet ja virtaamat vaihtelivat maan etelä- ja keskiosissa vielä joulukuussakin voimakkaasti sateiden mukaan, koska sää pysyi lauhana. Jouluviikolla vesi nousi etelä- ja lounaisrannikon joissa harvinaisen korkealle. Monessa joessa talvitulva nousi lähes viimekeväisen tulvan tasolle ja joissakin jopa sen yli. Tulvavesi peitti monin paikoin peltoja ja katkoi teitä. Suuret sademäärät näkyivät myös järvissä, jotka olivat joulun jälkeen Etelä-Suomessa yleisesti tulvakorkeuksissa. Myös muualla maassa Pohjois-Suomea lukuun ottamatta vedet olivat joulukuun lopussa selvästi tavallista korkeammalla. Etelän suurissa järvissä vesi nousi vielä, mutta muualla maassa vedenpinnat olivat kääntyneet jo laskuun sään muututtua kuivemmaksi ja kylmemmäksi. Pohjoisessa lämpötilat pysyivät joulukuussa enimmäkseen pakkasen puolella ja vedenkorkeudet olivat siksi pääosin laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat olivat siellä lähellä ajankohdan keskikorkeuksia. Kuukauden keskivirtaamat päävesistöissä olivat tavallista suurempia Kymijoessa, Kokemäenjoessa ja Kemijoessa. Vuoksen virtaama oli hieman keskimääräistä pienempi ja Oulujoessa tavanomainen.
Pohjaveden korkeus
Pohjavesitilanne on valtakunnallisesti ajankohtaan nähden hyvä, sillä pinnankorkeudet ovat 10–40 cm keskimääräisen yläpuolella. Leuto ja sateinen sää on edesauttanut pohjavesivarastojen täydentymistä ja pinnankorkeudet nousevat edelleen Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Pohjoisessa pinnankorkeudet ovat talviseen tapaan kääntyneet laskuun, mutta ovat vielä kuitenkin 10–20 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Routa
Suuressa osassa maata routaa ei esiinny, mutta Pohjois-Suomessa sitä on 0–30 cm.
Jäänpaksuus
Jäätä pystyttiin mittaamaan joulukuun alkupuolella lähinnä vain Lapissa, ja sitä oli monin paikoin ennätyksellisen vähän. Vuoden lopussa jäätä oli lähinnä maan pohjoisosassa, ja suurin osa maan etelä- ja keskiosan järvistä oli vielä ilman yhtenäistä jääkantta. Joulukuun päättyessä jäänpaksuus oli Lapissa 20–30 cm, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 25 cm sekä maan keskiosassa alle 10 cm. Jäät ovat ajankohtaan nähden selvästi keskimääräistä ohuempia.
Vesitilannepalvelu
Kansalaisten jäähavainnot Järviwikissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun