|
|
|
Kuva: Riku Lumiaro
|
Sateisen syksyn jäljiltä suurten järvien vedenpinnat ovat hyvin korkealla erityisesti maan itä- ja keskiosassa. Kuluva vuosi on ollut Järvi-Suomessa toistaiseksi sateisin koko 100-vuotisella havaintojaksolla. Päijänteen vedenkorkeus on lähtenyt runsaiden sateiden myötä nousuun ja on nyt 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Juoksutusta Kalkkisen säännöstelypadosta on lisätty ja virtaama Kymijoen pääuomassa on kasvanut yli 500 kuutiometriin sekunnissa, kun tulvarajaksi määritelty virtaama on 480 m3/s.
”Kymijoen virtaama pysyy erittäin suurena ainakin vuodenvaihteeseen saakka, ja mahdollisten kovien pakkasten myötä syntyvä hyyde voi pahentaa tulvaongelmia”, ennustaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Vuoksen vesistöalueella lokakuun puolivälin runsaat sateet nostivat Kallaveden pinnan säännöstelyrajan tuntumaan ja vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan 5–10 cm marraskuun aikana. Myös Pielisen ja Saimaan pinnat ovat vuodenaikaan nähden korkeimmillaan yli 20 vuoteen. Pielisen vedenkorkeus pysyy marraskuussa lähellä nykyistä tasoa. Saimaan pinta voi nousta 5–15 cm marraskuun aikana sateista ja talven alkamisen ajankohdasta riippuen.
Marraskuun alussa sateet ja lumien sulaminen nostavat virtaamia länsirannikon ja Etelä-Pohjanmaan joissa. Sateet nostavat virtaamia nopeasti myös etelärannikon pienissä vesistöissä. Tulvien mahdollisuus säilyy koko kuukauden ajan, mikäli sää jatkuu lauhana ja sateisena.
Lokakuun alussa suuri syystulva Pohjanmaalla ja Satakunnassa
Lokakuun alkupuolella Pohjanmaalla ja Satakunnan pohjoisosassa koettiin poikkeuksellisen paha syystulva, kun vedenpinta nousi monessa joessa uuteen ennätyskorkeuteen. Veden nousu oli nopeaa, koska maaperä oli jo valmiiksi märkää eikä pidättänyt siksi lainkaan sadevesiä. Sadetta kertyi parissa päivässä reilusti yli 100 mm. Tulvavahingot olivat suuret, sillä kymmeniä rakennuksia kastui, tuhansia hehtaareja peltoa jäi veden alle ja teitä oli poikki usean päivän ajan. Alustavan arvion mukaan lokakuun alun tulvavahingot ovat vähintään 6 miljoonaa euroa.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne lokakuussa 2012
Sadanta
Lokakuussa satoi erittäin runsaasti länsi- ja lounaisrannikolla; sadetta kertyi laajoilla alueilla yli 140 mm. Lähes koko maassa satoi keskimääräistä enemmän. Vähiten satoi maan itäosassa ja Lapissa, 60–80 mm. Muualla maassa sadanta oli 80–140 mm. Pohjoisessa osa sateista tuli myös lumena.
Lumen vesiarvo
Ensilumi satoi Keski- ja Etelä-Lappiin sekä osaan Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta lokakuun puolivälin jälkeen. Kuukauden viimeisellä viikolla lumipeite saatiin hetkellisesti lähes koko maahan ja länsirannikolla lunta oli parin päivän ajan melko reilusti. Kuukauden viimeisenä päivänä lumen vesiarvo vaihteli Lapissa kaakon alle 10 mm:stä pohjoisen yli 30 mm:iin. Etelämpänä lunta oli vain vähän tai ei ollenkaan.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lokakuun alkupuolella Pohjanmaalla ja Satakunnan pohjoisosassa koettiin poikkeuksellisen paha syystulva, kun vedenpinnat ja virtaamat nousivat runsaiden sateiden myötä monessa joessa uusiin ennätyksiin. Sateet nostivat myös järvien vedenpintoja reilusti erityisesti maan länsiosassa. Pohjoisessa loppukuussa talviseksi muuttunut sää käänsi järvien pinnat selvään laskuun, ja etelämpänäkin pienempien järvien nousu taittui. Valtaosassa suurista järvistä veden nousu jatkui vielä lokakuun lopussakin. Maan etelä- ja keskiosissa vedet olivat yleisesti huomattavasti korkeammalla kuin tähän aikaan vuodesta tavallisesti. Esim. Lappajärvi, Kallavesi, Toisvesi sekä Artjärven Pyhäjärvi olivat puoli metriä keskimääräistä korkeammalla ja Saimaa sekä Pielinen 70 cm ylempänä. Lapissa vedenkorkeudet olivat lähempänä keskiarvoja, mutta sielläkin Inarin pinta oli 25 cm keskiarvon yläpuolella. Vesistöjen keskivirtaamat olivat lokakuussa koko maassa tavallista suurempia sekä suurissa että pienissä joissa.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat koko maassa 10–50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet jatkavat nousua pysyvän talven tuloon asti. Sateinen vuosi on täydentänyt pohjavesivarastoja myös suurissa pohjavesimuodostumissa.
Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Lokakuun alkupuolen leudon sään myötä vesistöt jäähtyivät ajankohtaan nähden hitaasti. Lokakuun puolivälissä vesistöt olivat pääosin keskimääräistä lämpimämpiä. Sittemmin viilennyt sää jäähdytti vesiä. Pohjois-Lapin pieniä järviä ja lampia jäätyi kuukauden puolivälin jälkeen pakkasten myötä. Pienehköjä vesistöjä jäätyi kuukauden loppupuolella myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosan suurissa järvissä 3–6 astetta, pienemmissä järvissä alle 4 astetta. Pohjois-Suomessa pieniä järviä on jäässä, mutta jääpeite on vielä monin paikoin liian ohutta mitattavaksi. SYKE varoittaa heikoista jäistä maan pohjoisosassa.
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun