Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne marraskuun lopussa 2011: Talven tulo harvinaisen myöhässä Lapissa, virtaamat suuria etelä- ja lounaisrannikolla

Tiedote 1.12.2011 klo 0.00

Marraskuu oli selvästi tavallista leudompi. Kuukauden sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Talven tulo oli myöhässä koko maassa. Lapissa ensilumi sekä järvien jäätyminen olivat laajalti harvinaisen myöhässä, paikoin järvien jäätymiset jopa ennätyksellisen myöhäisiä. Vesistöjen pinnat olivat marraskuussa pääosin laskussa, mutta kuukauden lopun runsaat sateet nostivat etelä- ja lounaisrannikon jokien vedenpintoja ja virtaamia korkealle. Virtaamat nousevat uudelleen, jos sadetta tulee lisää. Pohjaveden pinnat ovat suuressa osin maata keskimääräistä ylempänä ja routaa on ohuelti pohjoisessa sekä maan itäosassa. Jäät olivat kuukauden loppuessa pohjoisessa ajankohtaan nähden hyvin ohuita.

Sadanta

Marraskuussa satoi pääosin 20–60 mm eli keskimääräisen molemmin puolin. Eniten sadetta kertyi Lapissa sekä lounaisrannikolla. Vähiten satoi maan keskiosassa.

Lumi

Talven tulo on selvästi myöhässä koko maassa. Marraskuun alussa lunta oli pieniä määriä vain Pohjois-Lapin tuntureilla, ja muualle Lappiin lunta saatiin vasta kuukauden puolivälin jälkeen eli harvinaisen myöhään. Kuukauden loppupuolella lumisen alueen raja kävi maan keskiosissa asti, mutta viimeisenä päivänä lunta oli lähinnä Lapissa ja Koillismaalla. Lumen vesiarvo vaihteli tuolla Perämeren rannikon nollasta Utsjoen noin 40 mm:iin. Maan keskiosassa lunta oli hyvin vähän siellä täällä. Maan eteläosa oli täysin lumeton.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vedenpinnat laskivat maan etelä- ja keskiosissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla marraskuun lopulle asti vähäisten sateiden vuoksi. Loppukuun runsaat sateet käänsivät kuitenkin vedet nousuun, ja erityisesti etelä- ja lounaisrannikon joissa vedenpinnat ja virtaamat nousivat nopeasti korkealle. Pohjois-Suomessa sateita tuli tasaisemmin marraskuun aikana, ja vedenkorkeudet vaihtelivat sademäärien mukaan. Järvien pinnat olivat Lapissa ja Kainuussa enimmäkseen jo laskussa. Marraskuun lopussa vedenpinnat olivat länsirannikolla ja Lapissa monin paikoin ajankohdan keskiarvoja korkeammalla mutta muualla maassa pääosin lähellä keskiarvoja. Suurista järvistä Inarijärvi oli edelleen n. 40 cm ja Oulujärvi, Lappajärvi sekä Puulavesi 20–30 cm tavanomaista korkeammalla. Saimaa ja Pielinen taas olivat vieläkin n. 30 cm keskimääräistä matalammalla. Päävesistöjen virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Kymijoessa, Oulujoessa ja Kemijoessa virtasi vettä tavallista enemmän. Vuoksen ja Kokemäenjoen virtaamat olivat keskiarvoa niukempia.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat suuressa osin maata 5–30 cm yli keskimääräisen. Rannikkoseuduilla pohjavedet ovat 0–30 cm alle ajankohdan keskiarvon. Pohjavesivaraston täydentyminen jatkuu toistaiseksi lähes koko maassa, sillä maan pintakerrokset ovat veden kyllästämiä, jolloin routakerrosta ei helposti muodostu.

Routa

Routaa esiintyy paikoitellen maan itäosassa 0–5 cm sekä Pohjois-Suomessa 0–10 cm.

Pintaveden lämpötila ja jäänpaksuus

Järvivedet olivat koko maassa tavallista lämpimämpiä. Lapin pienet järvet saivat jääpeitteen kuukauden puolivälin jälkeen, monin paikoin harvinaisen tai jopa ennätyksellisen myöhään. Marraskuun päättyessä jäätä oli lähinnä Pohjois-Suomen pienissä järvissä ja jäät olivat monin paikoin hyvin ohuita. Kilpisjärvi lainehti marraskuun lopussa vielä osin sulana, mikä on ennätyksellistä. Muutamissa muissakin järvissä jäätyminen on ennätyksellisen myöhäinen. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa alle 5 astetta.

Ennuste

Marraskuun viimeisten päivien sateet nostivat virtaamia paikoin lähes pieniin kevättulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Seuraavan viikon aikana virtaamat saattavat kasvaa uudelleen sateiden takia eteläisessä Suomessa. Myös Pohjanmaalla virtaamat kääntyvät uudelleen nousuun ja sade-ennusteiden toteutuessa virtaamat nousevat paikoin pienen kevättulvan tasoisiksi Etelä-Pohjanmaalla mm. Lapuanjoella. Märän maaperän vuoksi mahdolliset runsaat sateet nostavat virtaamia nopeasti.

Ennusteen mukaan Saimaan pinta nousee marraskuun aikana hiukan, todennäköisesti alle 10 cm. Pielisessä nousua kertynee 5–15 cm, Kallavesi pysynee melko lähellä nykyistä tasoaan.

Kalkkisen virtaamaa Päijänteestä Kymijokeen on marraskuussa hiukan alennettu, ja se on nyt runsaat 250 m3/s. Päijänteen vedenkorkeus ei ennusteen mukaan juurikaan muutu joulukuussa. Kymijoen vesistön pohjoisosassa useimmat syksyn aikana hyvin korkealle nousseet järvet jatkavat laskuaan. Suurimmat järvet, kuten Keitele, Pielavesi, Nilakka ja Konnevesi, pysyvät kuitenkin nykyisen tason tuntumassa. Mäntyharjun reitillä tilanne jatkuu runsasvetisenä; Puula ja Vuohijärvi pysyvät ajankohtaan nähden hyvin korkealla vielä useita viikkoja. Kymijoen virtaama pysyy ajankohtaan nähden suurena ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Kokemäenjoen etelä- ja länsiosien runsaat sateet saivat virtaamat nousuun etenkin Loimijoessa. Virtaama on laskussa, mutta loppuviikolle ennustetut sateet saattavat kääntää virtaaman uudelleen nousuun. Vesistön useimpien järvien pinnat nousevat joulukuun aikana. Säännösteltyjen järvien pinnat pidetään juoksutuksia suurentamalla lähellä nykyistä tasoaan.

Lapissa Inarijärven pinta pysyy ajankohtaan nähden korkealla ainakin joulukuun ajan. Järven tulovirtaama jatkuu edelleen ajankohtaan nähden suurena.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: