Tiedote 3.12.2013 klo 10.10
© Riku Lumiaro
Marraskuu oli pohjoisessa hyvin talvinen. Maan etelä- ja keskiosissa jatkui lauha ja runsasvetinen kausi ja vedenpinnat sekä virtaamat olivat näillä alueilla monin paikoin keskimääräistä ylempänä. Osassa rannikon joista käväistiin tyypillisissä kevättulvalukemissa.
Lapissa vedenpinnat olivat alhaalla ja kuukauden lopulla siellä oli lunta ja jäätä jo paikoin paksulti.
”Vaikka jäätä on mitattu pohjoisessa rantojen läheisyydessä jo melko paksulti, täytyy muistaa että alkutalvesta erot vesistön eri osien välillä ovat suuria. Kulkuneuvoilla ei ole syytä mennä vielä jäille”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Maan etelä- ja keskiosassa jäät ovat vielä hyvin ohuita ja suuret vesistöt sulina.
Länsirannikolla lauha sää voi nostaa virtaamia, muualla virtaamat laskussa
Länsirannikolla lämpötilat vaihtelevat lähipäivinä ennusteen mukaan nollan molemmin puolin. Jos lämpötilat pysyvät nollan yläpuolella ja loppuviikolle ennustetut runsaat sateet tulevat vetenä, virtaamat voivat nousta nopeastikin maaperän ollessa märkää.
”Sään on kuitenkin ennustettu kylmenevän itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin jokien virtaamat kääntynevät taas laskuun”, ennustaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjois- ja Keski-Suomessa lämpötilat pysyvät pakkasen puolella ja virtaamat laskevat. Jäätyminen voi nostaa vedenkorkeuksia Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hyydettä voi esiintyä joulukuun toiselta viikolta lähtien.
Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeuksien nousu pysähtyy joulukuussa. Poikkeuksena on Saimaa, joka nousee joulukuussa vielä 10–20 cm ja päätyy vuoden lopussa noin 10 cm yli ajankohdan keskitason.
Vesitilanne marraskuussa 2013
Sadanta
Marraskuussa satoi suuressa osassa maata tavallista enemmän. Maan itä- ja eteläosassa sadetta kertyi runsaasti. Lapissa satoi keskimääräisen molemmin puolin. Sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin alle 20 mm:n ja etelärannikon yli 100 mm:n välillä. Valtaosassa maata satoi 40−90 mm.
Lumi
Marraskuun alussa lunta oli vain Lapissa, Koillismaalla ja osassa Kainuuta. Kuukauden kuluessa lumen peittämä alue levisi etelään päin ja kattoi marraskuun lopussa valtaosan maasta. Marraskuun viimeisenä päivänä lumen vesiarvo oli Käsivarren Lapissa jo yli 100 mm. Kuusamon seudulla ja aivan itäisimmässä Lapissa vesiarvo oli enimmäkseen 60–90 mm, muualla Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa pääosin 30–60 mm. Etelämpänä lunta oli vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lokakuussa alkanut vedenpintojen nousu ja virtaamien kasvu jatkui marraskuussa mutta ehti useimmissa järvissä ja joissa tasaantua tai taittua kuukauden kuluessa. Etelä- ja Keski-Suomessa virtaamat olivat marraskuussa pääosin selvästi tavanomaista suurempia, ja monessa rannikkojoessa vedenkorkeus kävi keskimääräisen kevättulvan tasolla. Lapissa järvien pinnat laskivat lähes koko marraskuun ajan talvisten säiden takia. Virtaamat pysyttelivät siellä edellisten kuukausien tapaan tavallista pienempinä tai nousivat keskimääräiselle tasolle. Oulujoen ja Kemijoen pääuomassa vettä virtasi vain noin puolet marraskuun keskiarvosta. Kuukauden lopussa vesi oli monessa Lapin järvessä selvästi tavallista alempana. Itä-Suomessa ja Päijät-Hämeessä sen sijaan järvien pinnat olivat paikoitellen hyvinkin korkealla. Esim. Kallavedellä eroa keskimääräiseen oli yli 30 cm. Muualla maassa vedenkorkeudet vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin.
Pohjaveden korkeus
Maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat nousseet 0−15 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itä- ja pohjoisosissa pohjavedet ovat 10−60 cm keskimääräistä alempana. Leudon sään jatkuessa pohjavesivarastot täydentyvät edelleen, mutta itä- ja pohjoisosissa ne jäänevät talveksi tavallista alemmalle tasolle.
Routa
Routaa esiintyy Pohjois- ja Keski-Lapissa 0−25 cm. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sitä on 0−5 cm.
Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Maan etelä- ja keskiosassa järvien lämpötilat pysyttelivät marraskuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa ylemmissä lukemissa jäähtyen samalla vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pieniä vesistöjä alkoi jäätyä maan keskiosassa ja paikoin etelässäkin marraskuun lopulla. Lapissa pienet vesistöt olivat jäätyneet jo lokakuussa, mutta suuria järviä jäätyi marraskuun loppupuolella kovien pakkasten myötä. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli Lapissa 15−25 cm. Lukemat vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Muualla maassa jäät ovat vielä hyvin heikkoja ja maan etelä- ja keskiosassa suuret vesistöt edelleen sulina.
Lisätietoja
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 508 1004, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 732 , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi