Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne syyskuun lopussa 2011: Vesistöjen pinnat kävivät ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa

Tiedote 3.10.2011 klo 0.00

Syyskuu oli lämmin ja sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa satoi selvästi tavanomaista enemmän, pohjoisessa jäätiin pääosin keskimääräisen alapuolelle. Poikkeuksellisen runsaat sateet nostivat vesistöjen vedenpintoja ja virtaamia erityisesti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa vedenpinnat kävivät ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla. Vedenkorkeudet ja virtaamat ovat kuitenkin nyt jo laskussa, ja laskevat ennusteen mukaan edelleen. Pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun sateiden myötä. Pintaveden lämpötilat olivat lämpimän sään myötä syyskuussa poikkeuksellisen korkeita.

Sadanta

Syyskuussa satoi maan etelä- ja keskiosassa selvästi tavallista enemmän, pohjoisessa jäätiin pääosin keskimääräisen alapuolelle. Kuukauden sadanta oli yleisesti 20–150 mm. Poikkeuksellisen runsaasti satoi mm. Pohjanmaalla, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla sekä Kymenlaaksossa. Näillä alueilla kuukausisadanta oli paikoin yli kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Syyskuun aluesadantaennätys rikkoutui Karvianjoella sekä Kokemäenjoen vesistön pohjoisosissa. Kymijoen vesistön Saarijärven reitillä sekä Leppäveden alueella tammi-syyskuun sadesumma on ennätyksellisen suuri yli 100-vuotisessa historiassa. Vähäsateisinta syyskuussa oli Itä-Lapissa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Syyskuun sateet nostivat vedenpintoja reilusti lähes koko maassa. Erityisen paljon vesi nousi maan länsiosissa, ja Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa usealla järvellä rikottiinkin syyskuun korkeusennätys. Esimerkiksi Karstulan Pääjärven pinta ylitti syyskuun lopussa ajankohdan keskiarvon 110 sentillä ja oli korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin keväisen tulva-ajan ulkopuolella havaintopaikan satavuotisen mittaushistorian aikana. Lappajärvessäkin vesi oli 75 cm keskimääräistä korkeammalla. Myös Pohjanmaan joissa vedenpinnat olivat kuukauden loppupuolella hyvin korkealla ja virtaamat suuria. Monin paikoin keskimääräinen keväthuippu ylitettiin selvästi. Maan itäosissa vedet olivat syyskuun lopussa lähempänä tavanomaisia korkeuksia, Itä-Lapissa jopa niiden alapuolella. Jo pitkään alhaalla olleet Saimaa ja Pielinen ovat edelleen noin 40 cm keskimääräistä alempana. Suurimpien vesistöjen virtaamat olivat tavallista pienempiä Vuoksessa, Oulujoessa ja Kemijoessa. Kokemäenjoessa virtaama oli lähellä keskiarvoa ja Kymijoessa tavallista suurempi. Etelärannikon pienten jokien virtaamat kohosivat kuukauden loppua kohden.

Pohjaveden korkeus

Syyskuun sateet käänsivät pohjaveden pinnankorkeudet nousuun koko maassa lukuun ottamatta suuria pohjavesimuodostumia, joissa täydentyminen tapahtuu viiveellä. Pohjaveden pinnat olivat rannikkoseudulla ja Keski-Suomessa 5–50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Kuusamon seudulla ja Itä-Lapin alueella pohjavedet olivat 10–40 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Muualla maassa pohjaveden korkeudet vaihtelivat 0–30 cm keskiarvoa alempana. Suurten pohjavesimuodostumien ja pohjavesivaraston täydentyminen lämpimän ja kuivan kesä jäljiltä vaatii kuitenkin vielä runsaita sateita.

Pintaveden lämpötila

Järvien pintaveden lämpötilat olivat syyskuussa miltei koko maassa selvästi ajankohdan keskimääräistä korkeampia. Pintavedet olivat syyskuussa poikkeuksellisen lämpimiä, paikoin jopa ennätyksellisiä. Kuukauden aikana vedet jäähtyivät keskimäärin 3–7 astetta. Syyskuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 10–13 astetta, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 8–10 astetta ja Lapissa 7–9 astetta. Lukemat olivat yleisesti pari astetta keskimääräistä ylempiä.

Ennuste

Paikoin poikkeuksellisen suurten sateiden nostamat jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat laskussa Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Karvianjoella sekä Kokemäenjoen pohjoisosissa. Tulevasta viikosta ennustetaan vähäsateisempaa kuin viime viikoista ja jokien virtaamien ennustetaan laskevan seuraavan viikon aikana. Maaperä on näillä alueilla niin märkää, että mahdolliset runsaat sateet kääntävät virtaamat uuteen nousuun.

Runsassateisilla alueilla järvien pinnat pysyvät lokakuussa tavanomaista tasoa korkeammalla. Pienten järvien pinnat voivat laskea lähelle keskimääräistä tasoa parissa viikossa, suurten järvien pinnat pysyvät korkealla pidempään. Lappajärvellä vedenpinta on yli 70 cm keskimääräistä tasoa ylempänä ja nousee hitaasti. Päijänteen nousua hillitsee suuri juoksutus, mutta silti vedenpinnan ennustetaan nousevan lokakuun aikana 5–10 cm, riippuen sateista ja juoksutuspäätöksistä. Hyvin korkealla olevat Keiteleen ja Saarijärven reitin järvien pinnat pysynevät selvästi keskimääräistä ylempänä vielä useita viikkoja. Keitele jatkaa nousuaan ja lokakuun lopussa pinta on ennusteen mukaan 10–20 cm nykyistä ylempänä.

Sateinen syyskuu on pysäyttänyt Saimaan ja Pielisen vedenpintojen laskun. Pielisen pinta on jo kääntynyt nousuun ja Saimaankin pinta nousee hieman lokakuun aikana. Parantuneen vesitilanteen johdosta Saimaan juoksutus palautetaan 3.10. lähtien luonnontilaisen virtaaman mukaiseksi. Saimaan juoksutus on 20.6. alkaen pidetty luonnonmukaista virtaamaa pienempänä. Pielisen pinta nousee lokakuussa ennusteen mukaan lähelle ajankohdan keskitasoa, myös Saimaalla ero ajankohdan keskitasoon pienenee.

Mallasveden pienennetty juoksutus on palautettu parantuneen vesitilanteen ansiosta luonnontilaiselle tasolle. Mallasvesi, Längelmävesi ja Iso-Roine nousevat lokakuun puoliväliin mennessä noin 5 cm. Sateiden korkealle nostamat vedenpinnat Kokemäenjoen pohjoisosissa ja Ikaalisten reitillä laskevat seuraavan viikon aikana.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: