|
|
|
Kuva: Jouko Lehmuskallio,
ympäristöhallinnon kuvapankki.
|
Lumikuormat eivät ole tällä hetkellä missään päin Suomea poikkeuksellisen suuria, vaikka lunta onkin satanut runsaasti tammikuussa. "Lumen vesiarvo on suurimmassa osassa maata ajankohdalle tyypillinen tai sitä pienempi", toteaa hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta. Nopeinta kasvu on ollut etelärannikolla kuukauden puolivälin paikkeilla, jolloin lumikuorma kasvoi noin 30 mm kymmenessä päivässä.
Kuukauden lopulla alkaneet ankarat pakkaset eivät ole ehtineet kasvattaa jäitä suuremmin. Pakkasjakso ei myöskään kasvata jäänpaksuutta paljoa, jos jään päällä on eristävää pakkaslunta. Maan etelä- ja keskiosan järvillä jäät ovat vielä monin paikoin heikkoja, eikä ajoneuvoilla kannata vielä sinne mennä. Jään kokonaispaksuudesta osa on lumesta muodostunutta kohvajäätä, joten pelkkä kokonaispaksuus ei kerro kaikkea kantavuudesta.
Hyyde nostaa jokien vedenkorkeuksia
"Kireän pakkasen myötä hyyde ja jäätyminen nostavat jokien vedenkorkeuksia monin paikoin", kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen. Tämän johdosta vedenkorkeudet ovat tavanomaista korkeammalla mm. Kymijoessa, Eurajoessa, Merikarvianjoessa, Siikajoessa, Iijoessa, Kalajoessa, Pyhäjoessa ja Kemijoessa. Kymijoella ELY-keskus on pyrkinyt hillitsemään hyydepatojen aiheuttamaa haitallista vedenkorkeuden nousua paikallisesti räjäytyksin. Siikajoessa hyyde on nostanut vedenkorkeutta lähes kaksi metriä keskimääräisen kevättulvan tasolle, mutta nousu on nyt pysähtynyt. Kireiden pakkasten ennustetaan jatkuvan koko maassa ensi viikon alkupuolelle asti, ja näin myös hyydeongelmat saattavat jatkua.
Talvisen sään myötä järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat laskussa ja laskevat edelleen helmikuun aikana. Poikkeuksen muodostaa ajankohdan keskikorkeuteen noussut Saimaa, joka pysyy helmikuussa lähellä nykytasoa. Kymijoen vesistössä Mäntyharjun reitillä Puulavesi on yhä poikkeuksellisen korkealla, mutta sen pinta on kääntymässä laskuun. Kymijoen virtaama pysyy lähiviikkoina yhä ajankohtaan nähden suurena, mikä lisää hyyderiskiä joessa.
• Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vesitilanne tammikuussa 2012
Sadanta
Tammikuun sadanta vaihteli etelän runsaasta pohjoisen niukkaan. Maan etelä- ja keskiosassa satoi 40–80 mm eli keskimääräistä enemmän. Etelärannikolla satoi eniten, paikoin yli 80 mm. Pohjois-Suomessa sadetta kertyi 20–40 mm eli keskimääräisen molemmin puolin. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, jossa sadanta oli alle 20 mm.
Lumi
Lumen vesiarvo kasvoi tammikuussa reilusti koko maassa. Nopeinta muutos oli kuukauden puolivälin paikkeilla etelärannikon tuntumassa ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maassa lumentulo jakautui kuukauden ajalle tasaisemmin. Lunta oli eniten Lapin lounais- ja eteläosassa sekä Koillismaalla, Kainuussa ja osassa Pohjois-Karjalaa. Näillä alueilla lumen vesiarvo oli tammikuun lopussa enimmäkseen 100–120 mm (eli lumikuorma kg/m2), paikoitellen enemmänkin. Muualla maan pohjoisosassa vesiarvo oli pääosin 70–100 mm. Maan etelä- ja keskiosassa lumen vesiarvo vaihteli lounaisrannikon 20 mm:stä Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakuntien enimmillään 80 mm:iin. Lunta oli Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa monin paikoin tavallista vähemmän. Muualla lumen vesiarvo oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Tammikuun alkupäivien jälkeen säätyyppi muuttui talviseksi etelässäkin, jolloin vedenpinnat kääntyivät vähitellen laskuun. Suurissa järvissä muutokset tapahtuvat viiveellä, ja esimerkiksi Saimaa ja Päijänne jatkoivat nousua vielä tammikuun lopussakin. Pohjoisessa vedet olivat laskusuunnassa koko tammikuun. Kuukauden lopussa vedenpinnat olivat erityisesti maan etelä- ja keskiosissa monessa järvessä vielä selvästi tavallista korkeammalla. Esimerkiksi Päijänne ja Puulavesi olivat noin 40 cm ja Lappajärvi lähes puoli metriä keskimääräistä korkeammalla. Pitkään matalalla olleet Saimaa ja Pielinen olivat nousseet tavanomaisiin talvikorkeuksiinsa. Monessa jääkannettomassa joessa pakkasen nopea kiristyminen aiheutti tammikuussa hyyteen muodostumista ja veden nousua. Pahoilta tulvilta kuitenkin vältyttiin. Päävesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat tavanomaisen molemmin puolin. Kymijoessa ja Kokemäenjoessa virtaamat olivat vielä suuria runsasvetisen loppuvuoden jäljiltä, Vuoksessa ja Oulujoessa virtaamat olivat keskiarvoa pienempiä. Kemijoen virtaama oli tavallista suurempi.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 10–40 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itäosassa pohjavedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräistä. Talvisesta säästä johtuen pinnat ovat kääntyneet laskuun koko maassa.
Routa
Routaa esiintyy maan etelä- ja keskiosissa vasta 0–10 cm, mutta pohjoisessa routakerros vaihtelee 5–20 cm välillä. Routaa on keskimääräistä vähemmän lähes koko maassa.
Jäänpaksuus
Maan etelä- ja keskiosan suuria järviä jäätyi tammikuun alkupuolen pakkasilla. Jäät olivat koko kuukauden ajan keskimääräistä ohuempia koko maassa. Lapissa mitattiin ennätysohuita jäitä, mm. Inarilla ja Kevojärvellä. Kuukauden lopulla alkaneet ankarat pakkaset eivät ole ehtineet kasvattaa jäitä suuremmin. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli etelässä pääosin alle 20 cm, maan keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 15–40 cm ja Lapissa 30–40 cm. Jäät ovat yleisesti 5–30 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempia. Ainoastaan Kilpisjärvellä mitattiin lähes keskimääräisen paksuinen jää, 58 cm.
Vesitilannepalvelu
Kansalaisten jäähavainnot Järviwikissä
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun