Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne tammikuun lopussa 2013: Pakkasjaksot vahvistivat routakerrosta ja järvien jäitä

Tiedote 1.2.2013 klo 0.00

Vantaanjoki. Kuva: Mirjam Orvomaa

Tammikuu alkoi ja päättyi lauhassa säässä, mutta kuukauden aikana oli myös kovia pakkasia. Lumikuorma ei tammikuussa suuresti kasvanut, mutta maaperän routakerrosta ja järvien jäitä pakkasjaksot vahvistivat. Routaa on silti vieläkin tavallista vähemmän. Jäänpaksuus sen sijaan on useimmilla järvillä tavanomainen, mutta jään rakenne on osalla järvistä heikkoa. ”Parilla mittauspaikalla vahvaa teräsjäätä on ollut vain neljännes jään kokonaispaksuudesta ja loppuosa on ollut haurasta kohvajäätä”, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.

Itä- ja Keski-Suomen suurten järvien pinnat korkealla

Useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla maan keski- ja itäosissa. Saimaan vedenkorkeus on noin 70 cm ajankohdan keskitason ja 20 cm ns. normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolella. ”Ennusteen mukainen vedenpinnan lasku aiheuttaisi riskin saimaannorppien pesien rikkoutumiselle, minkä vuoksi Pielisen ja Kallaveden juoksutuksia lisätään helmi-maaliskuun aikana Saimaan vedenpinnan laskun pienentämiseksi”, kertoo hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.

Pielisen poikkeusjuoksutus toteutetaan Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä siten, että Kaltimon juoksutus nostetaan enintään 50 m3/s luonnontilaista juoksutusta suuremmaksi maaliskuun 20. päivään asti. Lisäjuoksutuksen johdosta Pielisen vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan lähelle maaliskuun lopun keskitasoa. Suunnitelman mukaan myös Kallaveden juoksutusta lisätään Naapuskosken kanavan kautta niin, että vedenkorkeus laskee ajankohdan keskitasolle maaliskuun lopulla. Tämänhetkisen ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee 10–20 cm maaliskuun 20. päivään mennessä.

Pakkasen aiheuttama hyyteen muodostuminen on nostanut alkuvuodesta vedenpintoja Kymijoen alajuoksun avoimissa koskissa. Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta, mutta mahdolliset kovat pakkaset voivat aiheuttaa hyydeongelmia jatkossakin Kymijoen normaalia suuremman virtaaman takia.

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa 

Vesitilanne tammikuussa 2013

Sadanta

Tammikuun sadanta oli valtaosassa maata lähellä keskimääräistä, mutta Länsi-Lapissa satoi hieman tavallista enemmän ja Lounais-Suomessa vähemmän. Lounais-Lappiin sadetta kertyi 60–90 mm, muualle Lappiin 35–60 mm. Etelämpänä kuukauden sadesumma oli 30–50 mm. Etelä- ja Keski-Suomessa valtaosa sateesta tuli kuukauden ensimmäisinä ja viimeisinä päivinä. Pohjoisessa sateet jakautuivat tammikuulle tasaisemmin.

Lumen vesiarvo

Vuodenvaihteen suojasäät sulattivat lunta Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja tämän jälkeen lumen vesiar-von kasvu oli hidasta. Myös muualla maassa muutokset lumimäärissä jäivät tammikuussa enimmäkseen pieniksi. Lapissa lumen vesiarvo kasvoi reilummin kuukauden viimeisellä viikolla, ja kuun viimeisinä päivinä lumipyryt toivat uutta lunta muuallekin. Lounaisrannikolla sateet tulivat vetenä ja sää oli leuto, mikä sulatti lunta. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo oli länsirannikolla pääosin 30–60 mm, muualla maan etelä- ja keskiosissa 60–90 mm. Oulun korkeudelta Keski-Lappiin lunta oli vesiarvona mitattuna 80–130 mm, pohjoisempana enimmäkseen 130–180 mm. Pohjois-Lapissa lunta oli paikoitellen ajankohtaan nähden tavallista enemmän. Muualla maassa lumimäärä oli lähellä keskimääräistä.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vuodenvaihteen suojasäillä sulaneet lumet nostivat vedenpintoja ja kasvattivat virtaamia tammikuun alussa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Muuten vedet laskivat tammikuussa koko maassa. Kuukauden päättyessä Itä- ja Keski-Suomen suurten järvien pinnat olivat edelleen selvästi tavallista korke-ammalla, mutta muualla maassa vedenkorkeudet olivat ajankohdalle tyypillisiä. Esimerkiksi Sai-maalla eroa ajankohdan keskiarvoon oli vielä lähes 70 cm, Päijänteellä ja Lappajärvellä noin 30 cm.

Päävesistöjen virtaamat olivat tammikuussa valtaosassa Suomea keskimääräistä suurempia. Vettä padottavaa hyydettä muodostui kovilla pakkasilla paikoitellen jokiin, joiden pinta ei ollut vielä jää-tynyt. Kymijoen alajuoksulla hyyde nosti vedenpintaa lähes koko kuukauden ajan.

Pohjaveden korkeus

Maan eteläosassa pohjaveden pinnat nousivat hieman tammikuun alussa, muualla maassa ne jatkoi-vat talvista laskuaan koko kuukauden ajan. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10–25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat 20–40 cm ta-vallista korkeammalla, mikä johtuu viime vuoden runsaista sateista.

Routa

Runsas lumipeite ja märkä maaperä ovat hidastaneet talven routakerroksen muodostumista, mutta tammikuun alun kovemmat pakkaset edesauttoivat asiaa. Maan etelä- ja keskiosassa routaa on nyt 0–15 cm ja pohjoisosassa 20–60 cm.

Jäänpaksuus

Tammikuun ajoittaiset suojasäät eivät ehtineet heikentää järvien jäitä. Kovilla pakkasjaksoilla jäät paksuuntuivat, mutta monilla järvillä teräsjää vahvistui vain vähän ja enemmän kasvoi jäätyneestä sohjosta muodostuneen hauraan kohvajään paksuus. Jään kokonaispaksuuden kasvu oli tammikuussa useimmilla järvillä 10–15 cm. Kuukauden lopussa jäätä oli Lapin järvillä enimmäkseen 40–50 cm, etelämpänä 30–40 cm. Lukemat olivat ajankohdalle melko tyypillisiä. Jään laatu vaihteli järvien välillä paljon, ja pahimmillaan teräsjäätä oli vain pieni osa jään kokonaispaksuudesta.

Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh.  040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi Tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 861 7724 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: