Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne toukokuun lopussa 2011: Monet suuret järvet alhaalla, samoin pohjavesi

Tiedote 1.6.2011 klo 0.00

Toukokuu oli sääoloiltaan vaihteleva mutta kokonaisuutena melko keskimääräinen. Kuivan alkukuun jälkeen matalapaineet löysivät Suomen ja kuukauden sadanta asettui keskiarvojen tuntumaan. Suuret järvet ja pohjavedet kaipaisivat lisää matalapainetoimintaa, jotta vedenpinnat nousisivat.

Sadanta

Toukokuun alkupuoli oli hyvin kuiva, mutta jälkipuoliskolla saatiin runsaitakin sateita. Kuukausisadanta oli yleisesti hieman keskimääräistä suurempi, mutta jäi sen alle monin paikoin eteläisessä Suomessa ja Pohjanmaalla. Entisen Oulun läänin alueella ja Etelä-Lapissa sadanta vaihteli tavanomaisesta jopa lähes kaksinkertaiseen.

Lumen vesiarvo eli lumikuorma

Pohjois-Lapissa lumen vesiarvo kasvoi vähän toukokuun ensimmäisinä päivinä, mutta etelämpänä sulaminen jatkui. Kuukauden viidennen päivän jälkeen nopea sulaminen alkoi myös Pohjois-Lapissa. Toukokuun 10. päivänä lumettoman alueen raja oli jo Sodankylän korkeudella, ja kaksi viikkoa myöhemmin Lapista sulivat viimeiset lumet tuntureiden ja kurujen pohjoisrinteitä lukuun ottamatta.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Monissa Lapin joissa kevättulvat jakautuivat toukokuussa useampaan huippuun välillä kylmenneiden säiden vuoksi. Vähäisen lumimäärän ja jaksottaisen sulamisen takia tulvat jäivät erityisesti Etelä-Lapissa selvästi tavallista pienemmiksi, paikoin jopa ennätyksellisen mataliksi. Tenojoella keskimääräistä suurempi ja Tornionjoella keskimääräinen tulvahuippu saavutettiin kuukauden viimeisellä viikolla. Lokan tekoaltaassa toukokuun lopun vedenkorkeus oli alempi kuin kertaakaan jaksolla 1980–2010.

Lapin eteläpuolella vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuussa enimmäkseen laskusuunnassa, mutta kuukauden loppupuolella sateet saivat kuitenkin virtaamat monin paikoin pieneen kasvuun. Suurilla ja säännöstellyillä järvillä vedenpintojen nousu jatkui. Toukokuun lopussa vedenkorkeudet olivat pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta Itä-Suomen suurissa järvissä, esim. Saimaalla, vesi oli selvästi tavallista alempana. Päävesistöjen virtaamat olivat toukokuussa huomattavasti keskimääräistä pienempiä.

Pohjaveden korkeus

Lumien sulamisvedet eivät merkittävästi täydentäneet pohjavesivarastoja tänä keväänä. Kun lisäksi kevät oli vähäsateinen, pohjavesien pinnankorkeudet ovat koko maassa monin paikoin 0–30 cm alle keskimääräisen. Osassa Itä-Suomea pinnat ovat jopa 50 cm alle pitkänajan keskiarvon. Pienissä pohjavesimuodostumissa, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin, pinnankorkeudet ovat laskussa. Alkukesän sateet vaikuttavat pitkälti siihen, miten pohjavesitilanne kehittyy kesän aikana.

Routa

Routakerros suli toukokuun alussa muualta paitsi Pohjois-Suomesta. Lapissa vähäluminen talvi edesauttoi paksun routakerroksen syntymistä ja paikoitellen routaa esiintyy vielä melko runsaasti. Routakerros on kuitenkin ohenemassa myös siellä.

Jäätilanne 

Jäät lähtivät maan keskiosan järvistä kuukauden alkupuolella, entisen Oulun läänin alueelta ja Etelä-Lapista kuukauden keskivaiheilla. Moni järvi vapautui näillä alueilla jäistä muutaman päivän pitkän ajan keskiarvoa aiemmin. Toukokuun lopussa jäätä oli enää tunturijärvillä. Kilpisjärvikin oli yhä jään peittämä, mutta jään heikon kantavuuden vuoksi mittauspaikalle ei enää ollut menemistä.

Pintaveden lämpötila

Kuukauden alussa sisävesien lämpötilat pysyttelivät lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Toukokuun puolivälissä sää lämpeni ja nosti vesistöjen lämpötiloja 2–6 astetta keskiarvon yläpuolelle. Kuun puolivälin jälkeen sää viileni jälleen ja kuukauden lopussa pintavesien lämpötilat olivat pitkänajan keskiarvon tuntumassa tai hieman sen alapuolella. Maan etelä- ja keskiosassa sekä entisessä Oulun läänissä lukemat olivat 10–15 astetta, Lapissa 0–12 astetta.

Ennuste

Keski- ja Itä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa suuret järvet ovat jäämässä alkukesällä tavallista alemmaksi. Syynä tähän on erityisesti vähäsateinen ja lämmin huhtikuu mutta Lapissa ja Kainuussa myös talvella kertynyt tavanomaista selvästi pienempi lumimäärä ja Järvi-Suomessa viime kesän kuivuus.

Saimaan vedenkorkeus nousee tämän hetken ennusteen mukaan kesäkuun loppuun mennessä 0–15 cm nykytasolta ja jää 30–45 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Todennäköisesti Saimaan pinta pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin syksyyn asti. Myös Pielinen, Konnevesi, Pielavesi, Iso-Längelmävesi ja Tarjanne sekä pohjoisempana mm. Lokka ja Porttipahta, Suolijärvet, Vuokkijärvi ja Kuusamon Kitkajärvi ovat ilman runsaita sateita jäämässä kesällä tavallista alemmaksi.

Useissa järvissä, joissa vedenkorkeuden kehittymiseen voidaan selvästi vaikuttaa säännöstelyn avulla, tilanne on varsin erilainen: esimerkiksi Päijänteen pinta saadaan nousemaan lähes tyypilliseen alkukesän korkeuteen käyttämällä tavanomaista pienempiä juoksutuksia. Myös Oulujärvessä saavutetaan kesän tavoitevedenkorkeus kesäkuun loppuun mennessä, mutta kevään ja alkukesän juoksutukset ovat selvästi keskimääräistä pienempiä.

Lapin jokien virtaamat ovat laskussa poikkeuksellisen pienten kevään virtaamahuippujen jäljiltä ja virtaamat jatkavat laskuaan lähiviikkoina. Kemijärven tavanomaiselle kesäkorkeudelle noussut pinta pysyy kesäkuussa nykytasollaan. Inarijärven pinta nousee kesäkuussa 30–55 cm ja jäänee 0–20 cm alkukesän tavanomaista tasoa alemmaksi.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Eliisa Haavanlammi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun


Kohderyhmä: