Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Marko Tainio

Johtava tutkija
Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
Kestävän kaupungistumisen strateginen ohjelma

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puhelin: 029-525-2127
Twitter: @MarkoTainio

Ammatillinen some: LinkedIn, Google Scholar, ORCID ja ResearchGate.

Postiosoite:
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

Tausta

Olen viimeiset kymmenen vuotta tutkinut Suomessa, Puolassa ja Iso-Britanniassa liikenteen vaikutusta ympäristöön ja terveyteen kaupunkiympäristössä. Erityisesti olen tutkinut pyöräilyn vaikutuksia kun otetaan huomioon muutokset ilmansaasteissa, liikkumisessa ja onnettomuuksissa. Keskeisin käyttämäni tutkimusmetodi on tietokonemallitus ja terveysvaikutusarviointi (health impact assessment). Väitöskirjan tein ilmansaasteiden (pienhiukkasten) terveysvaikutuksista Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksella (THL) Suomessa. SYKE:ssa keskityn kestävien liikenneratkaisujen tutkimiseen osana Kestävän kaupungistumisen strategista ohjelmaa.

Ennen SYKE:n tiimiin liittymistä olin vanhempana tutkijana (Senior Research Associate) Cambridgen Yliopistossa Englannissa (2013-2019), apulaisprofessorina Puolan Tiedeakatemiassa Puolassa (2009-2013) ja tutkijana Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksella Suomessa (2002-2011). Lisäksi olen ollut vaihto-opiskelijan Wageningenin yliopistossa Hollannissa (2002) ja osallistunut Young Scientist Summer Program (YSSP) ohjelmaan International Institute for Applied Systems Analysissa (IIASA) Itävallassa (2006).

Erityisosaaminen

Liikenne, ympäristö ja terveys; terveysvaikutusten arviointi; ilmansaasteet ja terveys (erityisesti kaupunki-ilman pienhiukkaset); riskinarviointi; tietokonemallitus ja Monte-Carlo simulointi; liikunta ja sen terveysvaikutukset, melu ja sen terveysvaikutukset; tautitaakka (disability-adjusted life-year, DALY).

Koulutus

  • Dosentti (ympäristön terveysvaikutusten arviointi), Itä-Suomen yliopisto, 2015;
  • FT (ympäristöterveys), Kuopion yliopisto, 2009;
  • FM (ympäristötiede), Kuopion yliopisto, 2003.

Keskeiset rahoitetut projektit

Alla mainituissa projekteissa minulla on ollut keskeinen rooli (projektin johtajana tai muuten) rahoitusta haettaessa ja projektin toteuttamisessa.

  • 2017-2020: “The MEthods and Tools for Assessing the Health Impacts of Transport: modelling study (METAHIT)“. Funded by Medical Research Council (MRC), Methodology Research Programme, UK (MR/P02663X/1). Research grant. £419 519. Duration 36 months. PI James Woodcock.
  • 2017-2019: “Towards an Integrated Global Transport and Health Assessment Tool (TIGTHAT)“. Funded by Medical Research Council (MRC) Global Challenges Research Fund, UK (number: RG87632-SJ). Research Grant. £420 000. Duration: 24 months. PI James Woodcock.
  • 2015-2017: “Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli“. Funded by Prime Minister’s office (Finland). Government Analysis, Assessment and Research Activities project. 300 000 EUR. Duration 20 months. PI Panu Lehtovuori.
  • 2012-2014: “Environmental Health Effects of Local Transportation in Warsaw“. Duration: 24 months. Funded by: Ministry of Science and Higher Education, Poland.
  • 2009-2013: “Transportation, air pollution and physical activities; an integrated health risk assessment programme of climate change and urban policies (TAPAS) (Warsaw workpackage)“. Duration: 48 months. Funded by: Coca Cola Foundation. PI Mark J Nieuwenhuijsen.

Keskeiset julkaisut

  1. Fantke P, McKone TE, Tainio M, Jolliet O, Apte JS, Stylianou KS, Illner N, Marshall JD, Choma EF, Evans JS. (2019). Global Effect Factors for Exposure to Fine Particulate Matter. Environmental Science & Technololy 53 (12): 6855-6868. https://doi.org/10.1021/acs.est.9b01800
  2. Woodcock J, Abbas A, Ullrich A, Tainio M, Lovelace R, Sá TH, Westgate K, Goodman A. (2018). Development of the Impacts of Cycling Tool (ICT): A modelling study and web tool for evaluating health and environmental impacts of cycling uptake. PLOS Medicine 15(7): e1002622. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1002622
  3. de Sá TH, Tainio M, Goodman A, Edwards P, Haines A, Gouveia N, Monteiro CA, Woodcock J. (2017). The São Paulo we want? Health impact modelling of different travel patterns for São Paulo, Brazil. Environment International 108: 22–31. Doi: http://dx.doi.org/10.1016/j.envint.2017.07.009
  4. Tainio M, Monsivais P, Jones NRV, Brand C, Woodcock J. (2017). Mortality, greenhouse gas emissions and consumer cost impacts of combined diet and physical activity scenarios: a health impact assessment study. BMJ Open 2017; 7:e014199. http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2016-014199.
  5. Tainio M, de Nazelle AJ, Götschi T, Kahlmeier S, Rojas-Rueda D, Nieuwenhuijsen MJ, de Sá TH, Kelly P, Woodcock J. (2016). Can air pollution negate the health benefits of cycling and walking? Preventive Medicine 87: 233-236. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2016.02.002.
  6. Rojas-Rueda D., de Nazelle A., Andersen Z.J., Braun- Fahrländer C., Bruha J., Bruhova-Foltynova H., Desqueyroux H., Praznoczy C., Ragettli S.M., Tainio M., Nieuwenhuijsen M. (2016). Health impacts of active transportation in Europe. Plos one 11(3): 1-14. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0149990
  7. Tainio M. (2015). Burden of disease caused by local transport in Warsaw, Poland. Journal of Transport & Health. https://doi.org/10.1016/j.jth.2015.06.005
  8. Woodcock J., Tainio M., Cheshire J., O’Brien O., Goodman A. (2014). Modelled health impacts of the London bicycle sharing system. British Medical Journal 348:g425. https://doi.org/10.1136/bmj.g425
  9. Tainio M., Juda-Rezler K., Reizer M., Warchałowski A., Trapp W., Skotak K. (2013). Future climate and adverse health effects caused by fine particulate matter air pollution: Case study for Poland. Regional Environmental Change 13 (3): 705-715. https://doi.org/10.1007/s10113-012-0366-6
  10. Taimisto P., Tainio M., Karvosenoja N., Kupiainen K., Porvari P., Karppinen A., Kangas L., Kukkonen J., Tuomisto J.T. (2011). Evaluation of intake fractions for different subpopulations due to primary fine particulate matter (PM2.5) emitted from domestic wood combustion and traffic in Finland. Air Quality, Atmosphere & Health 4 (3-4): 199-209. https://doi.org/10.1007/s11869-011-0138-3
  11. Rojas-Rueda D., de Nazelle A., Tainio M., Nieuwenhuijsen M. (2011). The health risks and benefits of cycling in urban environments compared with car use: health impact assessment study. British Medical Journal 343: d4521. https://doi.org/10.1136/bmj.d4521
  12. Tainio M. Tuomisto J.T., Pekkanen J, Karvosenoja N., Kupiainen K., Porvari P., Sofiev M., Karppinen A., Kangas L., Kukkonen J. (2010). Uncertainty in health risks due to anthropogenic primary fine particulate matter from different source types in Finland. Atmospheric Environment 44 (17): 2125-2132. https://doi.org/10.1016/j.atmosenv.2010.02.036
  13. Tuomisto J.T., Wilson A., Evans J.S., Tainio M. (2008). Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability Engineering and System Safety 93: 732–744. https://doi.org/10.1016/j.ress.2007.03.002
  14. Tainio M., Tuomisto J.T., Hänninen O., Aarnio P., Jantunen M., Pekkanen J. (2005). Health effects caused by primary fine particulate matter (PM2.5) emitted from busses in Helsinki Metropolitan Area, Finland. Risk Analysis 25 (1): 151-160. https://doi.org/10.1111/j.0272-4332.2005.00574.x
  15. Tuomisto J.T., Tainio M. (2005). An economic way of reducing health, environmental, and other pressures of urban traffic: a decision analysis on trip aggregation. BMC Public Health 5:123. http://www.biomedcentral.com/1471-2458/5/123. https://doi.org/10.1186/1471-2458-5-123
Julkaistu 16.8.2019 klo 17.07, päivitetty 4.9.2019 klo 13.44

Kohderyhmä: