Kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy yhteiskunnassa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta
Ilman kiertotaloutta myös ilmastonmuutosta on mahdotonta hillitä. Jo käytössä olevien muovien, alumiinin, teräksen ja betonin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää noin 40 prosenttia teollisuuden tuottamia vuosittaisia päästöjä. Tämä olisi osaltaan merkittävä keino maapallon lämpenemisen nousun pysäyttämiseksi kahteen asteeseen
Luonnonvarojen kulusta pitää vähentää merkittävästi
Elämä yhden maapallon resursseilla edellyttää suomalaisten luonnonvarojen käytön vähentämistä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Kotitaloudet käyttävät luonnonvaroja eniten asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan. Siksi suurimmat vähennyksetkin voidaan saavuttaa näillä kulutuksen osa-alueilla.
Materiaalijalanjälkien pienentäminen kestävälle tasolle tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi ruokahävikin synnyn ehkäisemistä ja lihansyönnin vähentämistä. Asumisessa tulisi pienentää asuinpinta-alaa ja vähentää energiankäyttöä.
Liikenteessä kestävä taso voidaan saavuttaa liikkumisen tarvetta vähentämällä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun keinoin, parantamalla joukkoliikenteen resurssitehokkuutta ja siirtymällä yksityisautoilusta erilaisiin ajoneuvojen yhteiskäyttöratkaisuihin.
Yhteiskuntapoliittiset toimet tarpeen
Kotitalouksien valinnat kytkeytyvät vahvasti yhteiskunnan rakenteisiin ja infrastruktuuriin. Siksi suomalaisten materiaalijalanjäljen pienentäminen vaatii nopeita ja päättäväisiä yhteiskuntapoliittisia toimia. Vastuuta ei voi jättää pelkästään kuluttajille.
Suomalaiset yritykset voivat olla aktiivisesti mukana rakentamassa globaaleja kestävän kehityksen mukaisia pelisääntöjä ja vaikuttamassa esimerkillään. Jokaisen suomalaisen yrityksen tulisi satsata siihen, että yrityksen vastuullisuusraportti olisi mahdollisimman läpinäkyvä.
Yritykset ja myös kansalaisyhteiskunta ovat keskeisiä toimijoita yhdessä julkisen sektorin kanssa. Yritykset odottavat päättäjiltä johdonmukaista politiikkaa.