Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Päiväkotien ja koulujen luontoyhteys

Koulutus tukee YK:n kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kestävän kehityksen koulutusta koskevan tavoitteen mukaan jokaisen oppijan kaikkialla maailmassa tulisi saavuttaa sellaiset tiedot ja taidot, että hän pystyy omalta osaltaan turvaamaan ympäristön kestävyyttä ja ihmisoikeuksien toteutumista.

kuvituskuva
© Kuva: Marianna Korpi

Suomessa päiväkodit ja koulut ovat tavoitteen saavuttamisessa tärkeässä roolissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaan kouluissa tuetaan kestävää elämäntapaa ja edistetään lasten ja nuorten luontosuhdetta.

Lasten ja nuorten luontokokemuksilla on yhteys ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen. Lapsuuden aikana rakentunut positiivinen luontosuhde vaikuttaa ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen myös aikuisuudessa (Chawla 1990, Evans ym. 2018). Siksi päiväkodeissa ja kouluissa tulisi antaa ympäristökasvatusta luontoympäristöissä. Luonto on hyvä ja monipuolinen oppimisympäristö. Luonnossa oppiminen tukee myös sosiaalisten, akateemisten ja motoristen taitojen kehittymistä (Fjørtoft 2001; Rickinson ym. 2004).

Luonnossa vietetty aika edistää terveyttä

Luonnossa vietetty aika on tärkeää myös lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luontokontaktit monipuolistavat elimistön mikrobistoa ja vahvistavat immuunipuolustusta. Hyvä mikrobisto ja immuunipuolustus suojaavat tulehdusperäisiltä sairauksilta, kuten astmalta ja atooppiselta ihottumalta. Tuoreet tutkimukset tukevat tätä terveyden biodiversiteettihypoteesia. Lisäksi luonnossa oleminen virkistää ja elvyttää ja edistää kokonaisvaltaisesti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Luonnossa oleminen myös rauhoittaa, sillä se laskee stressihormoni kortisolin tasoa.

Erityisen tärkeää on, että lapset pääsevät altistumaan luonnon mikrobeille. Yhä useampi lapsi asuu kaupunkiympäristössä. Siksi kaupunkien viheralueiden ja kaupunkimetsien merkitys lasten luontoaltistukessa on kasvanut. Luontoalueita tulee olla päiväkotien ja koulujen läheisyydessä, jotta lapset ja nuoret pääsevät luontoon helposti ja säännöllisesti. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan etäisyys viheralueeseen saisikin olla korkeintaan 300 metriä.

Mitä monimuotoisempi luonto viheralueella on, sitä moninaisemmat ovat sen hyödyt. Tärkeää olisi, että koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olisi metsiä. Suomen ympäristökeskus on analysoinut pääkaupunkiseudun päiväkotien (1020 kpl) etäisyyttä viheralueista. Noin puolet pääkaupunkiseudun päiväkodeista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Usempien päiväkotien lähellä on kuitenkin puistoja.

Kahdelta viidestä alakoulusta metsään on yli 300 metriä

Koulujen kannattaa hyödyntää säännöllisesti läheisiä viheralueita. Näin edistään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

Uudessa analyysissa on tarkasteltu koulujen etäisyyttä viheralueista. Tarkastelun kohteena olivat ala- ja yläkoulut pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla.

Alakoululaiset voivat liikkua itsenäisesti vain melko pienellä alueella. Siksi erityisesti alakoulujen lähellä pitäisi olla viheralueita.

Selvityksen mukaan alakoulut ovatkin useammin metsän läheisyydessä kuin yläkoulut. Kaikilla analysoiduilla alueilla kuitenkin noin 40 prosenttia alakouluista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä.

Yläkoulut kauempana metsästä Tampereella ja Turussa

Yläkoulujen etäisyydellä metsästä oli suurempia eroja eri kaupunkiseutujen välillä. Pääkaupunkiseudulla 38 prosenttia yläkouluista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Tampereen ja Turun seuduilla näitä kauempana metsästä sijaitsevia yläkouluja on huomattavasti enemmän: Tampereen seudun yläkouluista 64 prosenttia ja Turun seudun yläkouluista 58 prosenttia sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä.

Useimpien koulujen läheltä löytyy joitakin viheralueita. Ainoastaan 11 kaikista analysoiduista ala-kouluista (383 kpl) ei sijaitse metsän eikä puiston läheisyydessä. Näistä kouluista 3 sijaitsee pääkaupunkiseudulla, 2 Tampereen ja 6 Turun seudulla. Kaikista analysoiduista yläkouluista (174 kpl) vain yksi Turun seudun koulu sijaitsi yli komensadan metrin päässä myös puistosta.

Maankäyttö koulujen lähellä vaihtelee

Kaupunkivyohykkeet_graafi

Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla analysoitiin myös minkälaista maankäyttö on koulun lähistöllä. Tarkastelussa eroteltiin yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä olevat koulut.

Rakennettu ympäristö voidaan jakaa yhdyskuntarakenteeltaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Vyöhykkeet perustuvat alueen etäisyyteen keskustasta ja liikkumismahdollisuuksiin. Myös viheralueet ovat osa näitä vyöhykkeitä. Eri vyöhykkeillä on erilaiset edellytykset tukea terveyttä edistävää luontoaltistusta.

Kaikilla analysoiduilla kaupunkialueilla jalankulkuvyöhykkeellä on eniten rakennettua aluetta ja vähiten metsää ja muita viheralueita. Tällä vyöhykkeellä on kuitenkin myös eniten kouluja. Tämä tulisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, jotta varmistetaan, että myös jalankulkuvyöhykkeen oppilailla on tarpeeksi terveyttä, hyvinvointia ja viihtymistä edistäviä viheralueita käytettävissään.

Ympäristö koulu lähellä - Helsinki_556
Ympäristö peruskoulun lähellä eri vyöhykkeillä: Helsinki.
 
Ympäristö koulun lähellä - Tampere_556
Ympäristö peruskoulun lähellä eri vyöhykkeillä: Tampere
 
Ympäristö koulun lähellä - Turku_556
Ympäristö koulun lähellä: Turku.

Katso kartalta onko lapsesi koulun lähellä metsää

Voit tarkastella karttaa koko ruudulla tai alla pienemmässä koossa.

Kartalla voit

  • Zoomata haluamaasi sijaintiin
  • Hakea koulua tai paikkaa hakutyökalulla

 

Julkaistu 29.8.2018 klo 15.41, päivitetty 11.9.2018 klo 17.17
Kohderyhmä: