Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uutta pontta uhanalaisten luontotyyppien suojeluun

Tiedote 22.8.2013 klo 15.27

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Uhanalaisten luontotyyppien tila ei ole kohentunut riittävästi niitä turvaavista suojelusäädöksistä huolimatta. Suojelua tulisikin tehostaa monipuolisella keinovalikoimalla, todetaan Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa selvityksessä.

Luontotyyppisuojelun parantaminen edellyttää sekä uusia toimia että runsaat 15 vuotta voimassa olleiden luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain luontotyyppisäädösten kehittämistä.

Uusia uhanalaisia luontotyyppejä lakien suojaan

hiekkaranta
Hiekkarannat ja -dyynit ovat luonnonsuojelulain suojelemia luontotyyppejä. © Anne Raunio.

Selvityksessä ehdotetaan 15 uhanalaisen luontotyypin lisäämistä luontotyyppisäädöksin turvattaviin elinympäristöihin. Uusia luontotyyppejä ovat muun muassa kalkkikalliot, Etelä-Suomen tulvametsät, boreaaliset tunturikankaat, aito- ja nevakorvet, harjumetsien valorinteet ja vedenalaiset harjut. Ennestään luontotyyppisäädöksillä turvataan 20 uhanalaista luontotyyppiä.

Selvityksessä todetaan myös, että lakisääteisen suojelun lisäksi on tarve kehittää hallinnollisesti kevyempiä keinoja sekä toimintatapoja, jotka ottavat paremmin huomioon elinympäristöjen kytkeytyneisyyden ja hoitotarpeen. Uhanalaisten luontotyyppien painoarvoa tulisi esimerkiksi lisätä maankäytön suunnittelussa, hankkeiden vaikutusarvioinneissa ja lupamenettelyissä. Maisematason suunnittelujärjestelmillä voitaisiin tukea laaja-alaisten luontotyyppien ja niiden muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien säilymistä. Myös vapaaehtoisen suojelun muotoja tulee kehittää.

Uhanalaisten luontotyyppien painoarvoa lisäisi myös niiden kirjaaminen luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen vastaavalla tavalla kuin uhanalaiset lajit.

Säädösten vaikuttavuutta parannettava

Myös nykysäädöksissä on parantamisen varaa. Selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa luonnonsuojelulain luontotyyppien hoidon järjestämiseen sekä luontotyyppirajausten ulkopuolella tehtävien toimien haitallisten vaikutusten ehkäisyyn. Metsälain erityisen tärkeille elinympäristöille puolestaan ehdotetaan luopumista kohteiden pienialaisuuden vaatimuksesta. Lisäksi ehdotetaan esimerkiksi tervaleppäkorpien, ketojen sekä lettojen suojelun laajentamista.

Pienvesiä turvaavien lakien soveltamiseen kaivataan selvityksen mukaan nykyistä enemmän ohjausta. Pienvesiesiintymä rantoineen ja lähiympäristöineen tulisi lainsäädännössä huomioida kokonaisuutena.

Puutteellisimmin tunnetaan vesilain luontotyyppien tilanne

Luonnonsuojelulailla suojellaan nykyisin yhdeksää harvinaista metsien, rantojen ja perinneympäristöjen luontotyyppiä. Rajauspäätöksiä niille on tehty noin 2 100 hehtaaria. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt kattavat seitsemän pienvesien, soiden, kallioiden ja lehtojen luontotyyppiä. Niitä on kartoitettu noin 160 000 hehtaaria. Lisäksi puustoisia elinympäristöjä on METSO-ohjelmassa rauhoitettu noin 13 700 hehtaaria ja säilytetty ympäristötukisopimuksin noin 7 500 hehtaaria vuoden 2011 loppuun mennessä, minkä jälkeen määrät ovat edelleen kasvaneet. Vesilain säädöksillä pyritään neljän pienvesityypin säilymiseen, mutta tiedot suojelun toteutumisesta ovat heikot.

Selvitys on tuotettu taustatiedoksi ympäristöministeriön luonnonsuojelulainsäädännön kehittämishankkeeseen. Tietoja voidaan hyödyntää myös muissa ajankohtaisissa säädöshankkeissa sekä luontotyyppejä koskevien hankkeiden ja selvitysten suunnittelussa. Selvityksen tietoja on ollut käytettävissä metsälain uudistuksen valmistelussa.

Valokuvia tiedotusvälineiden käyttöön

  • Kalkkikalliokuva (jpg, 5 Mt): Kalkkikalliot ehdotetaan lisättäväksi luonnonsuojelulain suojelemien luontotyyppien joukkoon. Kuva Kimmo Syrjänen.
  • Harjumetsäkuva (jpg, 5 Mt): Harjunrinteiden metsiä tulisi hoitaa siten, että avoimuus ja valoisuus säilyvät. Kuva: Anne Raunio.
  • Hiekkarantakuva (jpg, 1 Mt): Hiekkarantoja on suojeltu, mutta vieraslaji kurtturuusu uhkaa niitä siitä huolimatta. Kuva Anne Raunio.
  • Meriajokasniittykuva (jpg, 4,5 Mt): Myös eräät vedenalaiset luontotyypit kuten meriajokasniityt kaipaavat suojelua. Kuva Pekka Tuuri.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Anne Raunio, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 690, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 679, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Katariina Mäkelä, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 686, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Luonnonsuojelulainsäädännön kehittämishanke:

Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
puh. 050 550 9483, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: