Ilmastonmuutos lämmittää järviä - lämpeneminen on uhka ekosysteemien toiminnalle ja juomaveden saatavuudelle

Tiedote 17.12.2015 klo 13.49

Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto tiedottavat

Pelastusrengas laiturilla Jyväsjärvellä
Jyväsjärvellä tuulee. © Kuva: Mirjam Orvomaa

Kuusi maanosaa käsittävä uusi ilmastonmuutostutkimus on juuri julkaistu Geophysical Research Letters -lehdessä ja Amerikan geofysikaalisen yhdistyksen kokouksessa. Tutkimukseen osallistui yli 60 Global Lake Temperature Collaboration -ryhmään kuuluvaa tutkijaa ympäri maailmaa. Suomesta mukana olivat dosentti Ari Voutilainen, Itä-Suomen yliopiston biologian laitos, professori Lauri Arvola, Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto ja johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan järvet lämpenevät nopeammin kuin valtameret tai ilmasto, keskimäärin 0,34 °C vuosikymmenessä. Lämpeneminen on nopeinta, 0,72 °C vuosikymmenessä, pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa.

Havaittu lämpenemisnopeus tarkoittaa, että happikatoa välillisesti aiheuttavat leväkukinnot lisääntyvät 20 prosenttia ja myrkylliset leväkukinnot viisi prosenttia seuraavan vuosisadan aikana. Leväkukintojen lisääntyminen puolestaan tarkoittaa, että metaanipäästöt lisääntyvät neljä prosenttia seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Metaani on hiilidioksidia 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lämpötila on yksi tärkeimmistä järven toimintaa säätelevistä fysikaalisista ominaisuuksista. Kun veden lämpötila muuttuu tai heilahtelee nopeasti, entisiin lämpötilaolosuhteisiin sopeutuneet eläimet ja kasvit voivat jopa kadota.

Julkaistu tutkimus on kaikkien aikojen suurin alallaan. Sen aineisto koostuu 25 vuoden aikana 235 järvestä tehdyistä lämpötilamittauksista. Tutkimus on myös ensimmäinen, jossa on yhdistetty paikan päällä tehtyjä pitkäaikaismittauksia satelliittimittauksiin.

Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella järvet ovat haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Järvet ovat suolattoman veden elintärkeä varasto ja niiden suojelemiseksi on ponnisteltava maailmanlaajuisesti nykyistä enemmän.

Lisätietoja:

Dosentti Ari Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 367 3319, etunimi.sukunimi@uef.fi

Professori Lauri Arvola, Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto, p. 0294 140 311 tai 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Artikkelin tiedot


Kohderyhmä: