Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kaupunki–maaseutuluokitus päivitetty: Suomen kaupungistumisaste noussut yli 72 prosentin

Tiedote 29.5.2020 klo 9.59
Valokuva viheralueesta ja kerrostalosta Helsingin Pihlajamäessä.
Viheraluetta sisemmällä kaupunkialueella Helsingin Pihlajamäessä. © Kuva: Pirjo Ferin.
 

Yli 72 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueilla, selviää Suomen ympäristökeskuksessa päivitetystä kaupunki–maaseutuluokituksesta. Kaupungistumisaste on noussut runsaat kaksi prosenttiyksikköä, kun verrataan aiempaan vuoden 2010 väestötietotoihin perustuneeseen luokitukseen. Päivitetty luokitus edustaa vuoden 2018 tilannetta. Pinta-alaltaan eniten laajentuneet alueluokat ovat kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue. Sisemmällä kaupunkialueella, jossa asukkaiden ja työpaikkojen tiheys on suurinta, sijaitsee yli puolet työpaikoista ja asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Kaupunkialueet peittävät viisi prosenttia pinta-alasta

Kaupungistumisasteen nousu johtuu paitsi kaupunkien väestökasvusta ja tiivistymisestä myös kaupunkialueen laajenemisesta. Sisempi kaupunkialue on levinnyt aiemmalle ulommalle kaupunkialueelle, ja ulompi kaupunkialue on laajentunut kehysalueelle. Kehysalue on puolestaan kasvanut aiemmalle maaseudulle. Kaupunkialueiden laajenemisesta huolimatta ne kattavat vain noin 5 prosenttia kokonaispinta-alasta, kaikki muu on maaseutua. 

Tiiveimmin rakennetun sisemmän kaupunkialueen kasvu on seurausta täydennysrakentamisesta uusien alueiden kytkeytyessä yhtenäiseen rakennettuun alueeseen.

— Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla täydennysrakentaminen on laajentanut yhtenäistä sisempää kaupunkialuetta länteen Espoonlahden suuntaan ja koilliseen Keravan suuntaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kimmo Nurmio.

Sisemmällä kaupunkialueella sijaitsee nyt yli puolet maamme työpaikoista ja asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista. Väestön ja työpaikkojen kasvu keskittyy pääosin kaupunkialueille.

Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusalue laajenee

Pinta-alaltaan kaikkein eniten laajentuneet alueluokat ovat kaupungin läheinen maaseutu ja kaupungin kehysalue. Se kertoo kaupunkien vaikutusalueen kasvusta. Kaupungin läheisen maaseudun kasvu johtuu pääosin siitä, että kaupunkien työssäkäyntialueet ovat kasvaneet.

— Se voi johtua muun muassa työpaikkojen keskittymisestä, etätyömahdollisuuksien lisääntymisestä ja liikenneyhteyksien paranemisesta, Nurmio arvioi.

Kaupungin kehysalueiden laajentuminen on seurausta osin siitä, että uusia taajamia on kytkeytynyt kaupunkiseutuihin. Vaikka tämän välivyöhykkeen pinta-ala on kasvanut, sen väestönmäärä on pitkän tasaisen vaiheen jälkeen kääntynyt pieneen laskuun; muun muassa siksi, että aluetyyppi on laajentunut väestötappioalueille.

Eniten pienentynyt alueluokka on perinteinen maatalousvaltainen ydinmaaseutu. Se on menettänyt alueita sekä kaupungin läheiselle maaseudulle että harvaan asutulle maaseudulle. Toisaalta ydinmaaseutu on myös laajentunut uusille alueille entisellä harvaan asutulla maaseudulla.

Väestöjakauman kehitys kaupunki–maaseutuluokituksen (2018) mukaan

Graafi näyttää eri alueluokkien väestönkehityksen vuodesta 1980 vuoteen 2018. Viime vuodet asukasmäärä on kasvanut lähinnä siemmällä ja ulommalla kaupunkialueella. Eniten menettää asukkaita harvaan asuttu maaseutu.
 

Kuntarajoista riippumaton luokitus

Kaupunki-maaseutuluokituksessa alueet jaetaan seitsemään kuntarajoista riippumattomiin luokkaan. Kaupunkialueet jakautuvat sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen sekä kaupungin kehysalueeseen. Maaseutu muodostuu maaseudun paikalliskeskuksista, kaupungin läheisestä maaseudusta, ydinmaaseudusta ja harvaan asutusta maaseudusta.

Luokitus perustuu muun muassa valtakunnallisiin väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoihin sekä tieverkko- ja maankäyttöaineistoihin. Lopputulos on huomattavasti tarkempi ja monipuolisempi kuin kuntarajoihin perustuva luokittelu kaupunkeihin ja maaseutukuntiin. Nyt julkaistu alueluokitus on päivitetty vastaamaan vuoden 2018 tilastoja. Aiempi luokitus edusti vuoden 2010 tilannetta.

Kaupunki-maaseutuluokitus Suomen kartalla.
 

Luokitus ladattavissa paikkatietomuodossa

Sekä päivitetty että aiempi alueiden luokitus on ladattavissa avoimena paikkatietoaineistona Suomen ympäristökeskuksen latauspalvelusta. Tuoreesta luokituksesta on myös julkaistu raportti, joka tiivistää päivitetyn tilanteen sekä muutokset verrattuna aiempaan luokitukseen.

Kaupunki–maaseutuluokituksen päivitys on tehty Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). Työn ovat tilanneet ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä maa- ja metsätalousministeriö (MMM).

Paikkatietoaineistot

Raportti 

Verkkosivu

Lisätiedot

  • Tutkija Kimmo Nurmio, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 466, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Viestintäasiantuntija Matti Lindholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 380, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kohderyhmä: