Joukko strategisen tutkimuksen ohjelmien ohjelmajohtajia ja tutkijoita julkaisi maanantaina 6.4. kantansa ja suosituksensa siitä, miten koronapandemian jälkeen toimet olisi suunnattava kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
”Strategisen tutkimuksen hankkeet pureutuvat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä on luonut hankkeille ja ohjelmille perustan reagoida myös nopeasti esiin nouseviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Koronakriisi on esimerkki tilanteesta, jossa pitää ratkaista välittömät ongelmat, mutta samalla ajatella eteenpäin”, sanoo Mikael Hildén SYKEstä, yksi strategisen tutkimuksen ohjelmien ohjelmajohtajista.
”Kokosimme ohjelmista ja hankkeista tutkijoiden ja ohjelmajohtajien viestit hallitukselle ja laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseksi. Ydinviestimme on, että elvytystoimissa kriisin jälkeen tulee tähdätä kohti kestävää kehitystä, vaikka olisi suuri houkutus lykätä uudistuksia ja jatkaa ’helppoa’ fossiiliseen energiaan perustuvaa talousjärjestelmää. Koronan jälkihoidossa luodaan perusta tuleville uudistuksille”, Hildén sanoo.
SYKE mukana useissa STN-ohjelmissa ja konsortioissa
Strategisen tutkimuksen hankkeet ja tutkimusaiheet kattavat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, energiajärjestelmän murrokset, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, merialueiden suunnittelun, vesivarojen hyödyntämisen, kaupunkikehityksen uudet mahdollisuudet, ruoantuotannon kestävyyden ja ruokajärjestelmien oikeudenmukaisuuden sekä jännitteiden ratkaisemisen päätöksenteossa.
SYKE on laajasti edustettuna monissa hankkeissa ja tekee niissä uutta luovaa yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
”Sykeläisiä on avainasemassa useassa strategisen tutkimuksen ohjelmassa ja konsortiossa. Kannanotto ja tämä hankkeet ylittävä pääviesti on myös SYKElle tärkeä. Edistämällä oikeudenmukaista siirtymistä kohti kestävää yhteiskuntaa parannetaan myös kykyämme sietää kriisejä tulevaisuudessa”, sanoo SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
”Strategisen tutkimusneuvoston hankkeilla on erityisen hyvä perusta tarjota ratkaisuja koronaviruksen jälkihoitoon, koska ne on jo lähtökohtaisesti suunniteltu tuottamaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tukemaan kestäviä päätöksiä”, Primmer jatkaa.
Lue kannanotto ”Pandemian jälkihoidon tulee olla kestävän kehityksen mukaista” Strategisen tutkimuksen verkkopalvelussa.