Työpaikkoja ja taloudellista hyötyä vähemmillä luonnonvaroilla – kuntien kiertotaloustekojen parhaimmisto selvillä

Tiedote 21.6.2022 klo 12.27

Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra 

© SYKE

”Kuntien parhaat kiertotalousteot” -kilpailun finalistit on julkistettu. Suomen ympäristökeskuksen, Kuntaliiton ja Sitran järjestämän kilpailun finaalivaiheeseen on valittu 20 kuntien toteuttamaa kiertotaloustoimenpidettä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta. Finalistien joukosta valitaan kilpailun voittajat Kuntamarkkinoilla 14.9.

Kilpailulla kannustetaan kuntia tarttumaan hyviin käytäntöihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Kiertotalous voi tuottaa myös taloudellista hyötyä esimerkiksi materiaalitehokkuuden myötä, tuoda uusia työpaikkoja sekä houkutella alueelle uusia asukkaita tai yrityksiä.

”Tavoitteista ei liene erimielisyyttä, mutta vain käytännön teot mittaavat sitoutumisen. Tässä kisassa halutaan nostaa esiin erilaisten kuntien ja kaupunkien kiertotaloustekoja ja siten innostaa kuntia paitsi edistämän kiertotaloutta, mutta myös oppimaan toisiltaan fiksuja rakentamisen, jätehuollon ja yhteiskäytön ratkaisuja”, sanoo johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta.

Kilpailussa mukana monipuolinen kattaus kiertotaloustekoja

Rakentamiseen liittyviä tekoja saatiin mukaan useita. Esimerkiksi Lahden kaupungintalon peruskorjauksessa purkujätteestä 99 prosenttia saatiin hyötykäyttöön. Tampereella on kehitetty infrarakentamisen kiertotaloutta tukeva hankintamalli. Lappeenrannassa ylijäämämaista tehdyt niittykummut edistävät maisemarakentamisen resurssitehokkuutta ja samalla luonnon monimuotoisuutta. Harjulan uusi koulukampus Järvenpäässä taas on suunniteltu pitkäikäiseksi ja muunneltaviksi.

Yhteiskäytön parhaita käytäntöjä ovat muun muassa Helsingin kaupungin asuntojen yhteiskäyttöautot Kalasatamassa sekä Porin yhteiskäyttö- ja lainauspalvelut. Tervossa avattiin Kyläkammari kaikkien kuntalaisten kohtaamispaikaksi.

Kierrätystä edistetään esimerkiksi Turun seudulla kierrättämällä alueelta saatavia biohajoavia jakeita energiaksi ja ravinteiksi Topinojan biokaasulaitoksessa. Kotitalouksien poistotekstiilien kierrätys on käynnistynyt Paimion pilottilaitoksella. Vantaalla uusi Sortti-pienasema mahdollistaa asukkaiden tavaroiden tehokkaamman kierrätyksen, ja onpa aseman ulkoverhoilussa käytetty Kiasmasta poistettuja sinkittyjä peltilevyjäkin.

”Kilpailun sato osoittaa, että kiertotalouden edistäminen kunnissa etenee lupaavasti – tarvitaan vain hyviä konkreettisia arjen oivalluksia eri puolilla kuntaorganisaatiota. Näistä löytyy kunnissa jo lukuisia hyviä käytännön esimerkkejä, joita kannattaa kopioida kursailematta!”, muistuttaa ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Parhaat palkitaan kuntamarkkinoilla syyskuussa

Kilpailun voittajat valitsee raati, johon kuuluvat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.

Finalistit edustavat kisan kolmea teemaa: rakentaminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa oli avoin kategoria.

Finalistit esitellään ja parhaat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.9. klo 14.45–15.45. Tilaisuus järjestetään Kuntatalolla osoitteessa Toinen linja 14, Helsinki, huone B 3.8. Ilmoittaudu tästä mukaan kuntamarkkinoille.

Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu on jatkoa Sitran ja Kuntaliiton Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailulle, Kuntien kiertotaloustärpit -listalle sekä Vuoden kiertotalouskunta -kilpailulle.

Tutustu finalistien tekoihin tarkemmin:

Kilpailun finalistit sijaintikunnittain:

  • Espoo: Väliaikaiskäyttö luo uutta elämää Keran entiselle teollisuusalueelle Espoossa
  • Helsinki: Helsingin Kalasatamassa on otettu käyttöön usean kohteen yhteiset yhteiskäyttöautot
  • Imatra: Pitkäjänteisesti kehitetty kiertotalous tukee työllistymistä Imatralla
  • Joensuu: Ruokahävikki puolitetaan Joensuussa vuoteen 2025 mennessä
  • Järvenpää: Harjulan kampus kuvastaa kestäviä arvoja sosiaalisesti ja ekologisesti Järvenpäässä
  • Kouvola: Tavaranvaihtopäivät houkuttelee paikalle tuhansia kierrätysintoisia Kouvolassa
  • Lahti: Lahden kaupungintalo peruskorjataan kestävästi kiertotalouden hengessä
  • Lahti: Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus on koonnut Lahteen jo yli 30 kumppanin verkoston
  • Lappeenranta: Ylijäämämaista tehdyt niittykummut täydentävät niittyverkostoa Lappeenrannassa
  • Lappeenranta: Lappeenrannan Uniori-toiminta tuo tieteen lasten arkeen eskarista lähtien
  • Mikkeli: Mikkelissä kehitetään käsin veistettyjen perinnehirsien kierrätystä
  • Paimio: Paimion käsittelylaitos kierrättää jo kotitalouksien poistotekstiilejä
  • Pori: Biojäte talteen -kampanja haastoi mukaan lähes 700 kotitaloutta Porissa
  • Pori: Yhteiskäyttö- ja lainauspalveluilla luodaan yhteisöllisyyttä Porissa
  • Riihimäki: Kiertotalousohjelma näkyy Riihimäen kouluissa ihan käytännön tasolla
  • Tampere: Tampereella kehitettiin infrahankkeisiin Suomen ensimmäinen kiertotaloutta edistävä hankintamalli
  • Tervo: Messumökki kierrätettiin Tervossa uuteen käyttöön kyläläisten kohtaamispaikaksi
  • Turku: Turun Topinojalla tuotetaan nestemäistä biokaasua ensimmäisenä Suomessa
  • Vantaa: Vantaan Koivukylään saatiin uusi näppärä ja nopea Sortti-pienasema
  • Vantaa: Kiertotalous näkyy Aviapoliksen kehittämisessä

Lisätietoja

  • suunnittelija Kaarina Kaminen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh 0295 251 698
  • ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 437
  • erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi, puh. 09 771 2565
  • johtava asiantuntija Laura Järvinen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, laura.jarvinen@sitra.fi, puh. 0294 618 407

Kohderyhmä: