Tiedote 23.4.2015 klo 10.58
Suomen ympäristökeskuksen tiedote
Suomen ympäristökeskus (SYKE) esittää tekstiilien erilliskeräyksen kaksinkertaistamista siten, että keräys ulotettaisiin myös rikkinäisiin tekstiileihin. Polttamisen sijaan tekstiilit tulisi käyttää uudelleen ja tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista kierrätystä lisäämällä. Tehostetun kierrätyksen etuna on neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvan tuotantotarpeen väheneminen, mikä vähentää myös ympäristökuormitusta.
Suomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen kaksivuotisessa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa. Hankkeen loppuraportti sisältää joukon toimenpidesuosituksia, jotka koskevat sekä tekstiilijätteen keräystä että käyttöä.
Kierrätettävien tekstiilien osuus nykyisestä 1,5 prosentista 22 prosenttiin
Tutkimuksen mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan viidennes käytetyistä tekstiileistä. Kaikkien uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien määrää ei tiedetä, sillä erilliskeräyksen ohella tekstiilejä siirtyy suoraan sukulaisille ja tuttaville sekä kirpputorien kautta uusille käyttäjille.
Valtaosa eli 80 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin energiahyödyntämiseen ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä saataisiin lisäämällä kierrätyksen osuutta nykyisestä 1,5 prosentista 22 prosenttiin.
”Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää tekstiilien tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo SYKEstä sanoo.
Julkisiin hankintoihin kriteerit kierrätysmateriaalin käytöstä
Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen ensisijaisena edellytyksenä on liiketaloudellisesti kannattavien, kemialliseen kierrätykseen perustuvien laitosten perustaminen sekä kysynnän lisääminen kierrätysmateriaalille ja -tuotteille. Erilliskeräyksen tehostamisen lisäksi tutkijat ehdottavat kysynnän kasvun tukemista esimerkiksi siten, että julkisiin hankintoihin sisällytetään kriteerit kierrätysmateriaalin käytöstä.
Tekstiilien toimittaminen keräykseen kuluttajille helpoksi ja läpinäkyväksi
Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi niin, että uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään. Kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä keräykseen luovutetuille tekstiileille tai tekstiilijätteelle tehdään ja mihin niistä saatavat rahat käytetään. Hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan kuluttajat ovat valmiita lajittelemaan myös käyttökelvottomat tekstiilit erikseen ja toivovat tietoa paikoista, johon rikkinäisiä tekstiilejä voi viedä, jotta nekin päätyvät hyötykäyttöön.
Rikkinäisten tekstiilien keräys tulisi pohjautua olemassa olevaan, pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämään keräysjärjestelmään sitä laajentaen. Keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmän piiriin. Tämä edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja mahdollisimman monen tuottajan ja maahantuojan sitoutumista käytöstä poistettavien tekstiilien vastaanottoon. Jotta tuottajavastuusta ei tulisi Suomelle kohtuutonta rasitetta, tutkimuksessa esitetään Pohjoismaiden yhteistyön lisäämistä tuottajavastuun ulottamiseksi myös muualle Eurooppaan .
Tekstiilien tehostettu erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa.
Tutkimushankeen rahoitti ympäristöministeriö ja se toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä.
Infograafit
Videohaastattelu/erikoistutkija Helena Dahlbo
Hankkeen raportit
- Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Julkaistaan toukokuussa 2015.
Lisätietoja
Erikoistutkija Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1095, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1605, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuluttajakysely
Projektisuunnittelija Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus/Helsingin yliopisto, puh. 029 412 0901, kristiina.aalto(at)helsinki.fi
Viestit kuluttajille: vähennä ostamista, suosi kestävää ja uusiomateriaaleja, kierrätä tehokkaasti
Hankkeessa listattiin joukko toimenpiteitä, joilla kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen määrään ja niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen:
- Hanki vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen
- Valitse kestäviä vaatteita
- Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita neitseellisistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden sijaan
- Huolla ja tuunaa vaatteita niin että ne kestävät pitkään
- Kun luovut vaatteesta, arvioi onko se edelleen käyttökelpoinen vai jätettä
- Toimita vaate keräyspisteeseen tai kirpputorille
Tekstiileihin liittyvää sanastoa
Erilliskeräys: Omat keräyssäiliöt tekstiileille ja tekstiilijätteelle
Uudelleenkäyttö: Käyttökelpoisten, ehjien ja puhtaiden vaatteiden ostaminen, vaihtaminen, myynti ja antaminen
Tekstiilijäte: Rikkinäiset tai muutoin sellaisenaan käyttökelvottomat tekstiilit
Mekaaninen kierrätys: Tekstiilijätteen repiminen ja muu mekaaninen prosessointi uusiotuotteiden raaka-aineeksi
Kemiallinen kierrätys: Tekstiilijätteen kuidut palautetaan liuottamalla kuiduiksi ja uudenveroiseksi tekstiilituotannon raaka-aineeksi
Energiakäyttö: Tekstiilijätteen poltto jätevoimaloissa ja energian hyödyntäminen sähkönä tai lämpönä
Kaatopaikka-asetus: Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoitus tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Orgaaninen jäte sisältää tekstiilit.