Uutinen 11.8.2021 klo 10.32
© Kai Widell
Maanantaina julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin raportti toteaa, että ilmastonmuutos muuttaa elämää niin maalla, merillä kuin ilmakehässä. Jokainen asteen kymmenesosankin nousu on merkittävä lisäriski yhteiskunnille ja luonnolle. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan nopeita, laaja-alaisia ja johdonmukaisia toimia, jotka vähentävät päästöjä, vahvistavat hiilinieluja ja auttavat sopeutumaan muutoksiin.
”Yksi keskeinen yhteiskunnallisten murrosten toteuttamisen haaste on reilun ja kaikille oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen. Tämä vaatii yhteiskunnallista ohjausta ja johdonmukaisia poliittisia päätöksiä”, sanoo Suomen ympäristökeskus SYKEn ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.
”Kaikki tarvitaan mukaan. Päättäjien ja hallinnon lisäksi jokainen ihminen, perhe, kuluttaja, yritys, kunta ja sektori voivat tehdä ilmastotekoja. Suomen tulee hyödyntää vahvaa tutkimus- ja innovaatio-osaamistaan sekä tiiviitä verkostoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Toimiva yhteiskunta ja infrastruktuuri antavat hyvät edellytykset tehdä nopeita ilmastoratkaisuja, sanoo SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.
Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa. © Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi
SYKE tukee vesiriskien hallintaa
”Ilmastonmuutoksen edetessä on varmaa, että tulemme näkemään merkittäviä muutoksia vesivaroissa ja veden kierrossa myös Suomessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun, määrään ja vesiluontoon monella tapaa, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä täsmällisesti ennustamaan”, sanoo SYKEn vesikeskuksen johtaja Anna-Stiina Heiskanen.
Veden lämpeneminen ja jääpeitteisen ajan lyheneminen muuttavat vesistöjen tilaa. Ne voivat lisätä bakteeri- ja leväpitoisuuksia sekä vaikuttaa veden happitilanteeseen ja sekoittumiseen. Ilmastonmuutos on jo lyhentänyt jääpeitteistä aikaa, mikä voi vaikuttaa joihinkin lajeihin voimakkaasti. Lämpeneminen sotkee muutenkin luonnon aikatauluja.
“Osa lajeista hyötyy lämpenemisestä, mutta kylmissä vesissä viihtyvät lajit taantuvat tai voivat jopa kadota. Myös haitalliset vieraslajit voivat levittäytyä Suomen vesistöihin lämpenemisen myötä”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen SYKEstä.
Ilmastonmuutos muuttaa virtaamien vuodenaikaisrytmiä ja kasvattaa jokien virtaamia erityisesti talvisin.
”Talvitulvia esiintyy jo Etelä- ja Keski-Suomessa, ja ne voivat tulevaisuudessa lisääntyä. Ilmastonmuutos todennäköisesti kasvattaa myös rankkasateita, mikä lisää kaupunkien ja taajama-alueiden hulevesitulvien riskiä. Toisaalta lumen sulamisesta aiheutuvat kevättulvat voivat Suomessa paikoin jopa pienetä. Myös kuivuuskausiin on syytä varautua”, sanoo ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen SYKEstä.
SYKE tukee vesien tilan seurantaa ja arviointia ELY-keskuksille sekä tuottaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksista, riskeistä ja sopeutumiskeinoista. Tulviin varaudutaan muun muassa järvien vedenpinnan säännöstelyllä. Varautumista nykyisiin ja tuleviin tulvariskeihin tehdään SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskuksessa yhteistyössä ELY-keskusten ja muiden viranomaisten kanssa. Tulvakeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa Suomen vesitilanteesta.
Lämpenemisen riskit ja vaikutukset kertautuvat ilmaston lämmetessä. Vahinkoa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy sitä useammin, mitä enemmän maapallon keskilämpötila nousee. © Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi
Linkkejä aiheesta:
Kunnat avainasemassa
Ilmastotyötä tehdään Suomessa jo laajasti. Tekojen moninkertaistaminen on hyvä lähtökohta. Kunnilla on merkittävä rooli ilmastotyössä, koska niissä tehdään päätöksiä energiaratkaisuista, hankinnoista, kansalaispalveluista ja maankäytöstä. Suomessa on jo yli 70 kuntaa, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Se on aikaisemmin kuin koko Suomen tämänhetkinen tavoite. SYKE koordinoi ilmastonmuutoksen edelläkävijäkuntien HINKU-verkostoa.
”Ilmastonmuutoksen edelläkävijäkunnat ovat osoittaneet, että kunniahimoinen ilmastotyö on myös taloudellisesti järkevää. On toivottavaa, että kaikki kunnat pyrkivät HINKU-kunniksi”, sanoo SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja HINKU-verkoston johtaja Jyri Seppälä.
Hinku-verkosto jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Verkosto tarjoaa jäsenilleen muun muassa verkostoitumismahdollisuuksia, tukea ja päästölaskentapalveluja.
Uudet kunnat, maakunnat sekä energia- ja ilmastoalalla toimivat yritykset ovat edelleen tervetulleita mukaan Hinku-verkostoon. Jos kuntasi ei ole vielä mukana, ota yhteyttä ja liity osaksi Hinku-verkostoa.
Linkkejä aiheesta:
Laske ilmastovaikutuksesi ja aloita ilmastodieetti
Yksilön kulutusvalinnoillakin on merkitystä, sillä Suomessa noin 70 prosenttia loppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta eli asumisesta, ruoasta, liikkumisesta ja erilaisten tavaroiden ja palveluiden hankinnoista.
Ilmastodieetti-laskurilla voit tarkastella omaa hiilijalanjälkeäsi ja kartoittaa, mistä päästöjä syntyy. Laskuri ottaa huomioon asumisen ja energian, ruokailutottumukset, liikkumistavat, tavaroiden ja palvelujen kulutuksen sekä jätteiden lajittelun. Vastausten perusteella laskuri antaa vinkkejä siihen, miten omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää konkreettisilla teoilla. Ehdotukset ovat sekä pieniä että suuria. Autonvalinta on esimerkki suurista asioista, samoin kuin kotitalon lämmitysratkaisu. Ja esimerkkinä pienistä asioista jo pelkästään suihkussaoloaikaa lyhentämällä voi säästää vettä, energiaa, päästöjä ja rahaa, koska kolmannes kodin lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen.
Kannattaa myös kysyä hiilijalanjälkitietoa ja vaatia palveluilta ja tuotteilta vähähiilisyyttä. Valitse sähköntuottaja, joka lupaa mahdollisimman päästötöntä energiantuotantoa, ja pyydä selvitystä hankkimiesi laitteiden energiatehokkuudesta, hiilijalanjäljestä ja mahdollisesta ympäristömerkistä. Suosi ravintoloita, jotka osaavat tehdä maittavaa ruokaa vähän päästöjä aiheuttavista raaka-aineista.
Linkkejä aiheesta:
Kiertotaloudella kohti ilmastoviisasta luonnonvarojen käyttöä
Suomalaiset käyttävät kulutukseensa jopa kymmenen kertaa enemmän raaka-aineita kuin globaali keskivertokuluttaja. Tämä heijastuu myös korkeina kulutusperäisinä kasvihuonekaasupäästöinä, joista merkittävä osa syntyy rajojemme ulkopuolella.
Nykyiset yhteiskunnalliset ohjausjärjestelmät jopa kannustavat runsaaseen raaka-aineiden käyttöön, jossa syntyy runsaasti jätettä. Järjestelmiämme tulee kehittää kokonaisvaltaisesti kiertotalouden edistämiseksi. Esimerkiksi rakentamisessa ja prosessiteollisuudessa sekä ruokaketjuissa on vielä paljon mahdollisuuksia tehostaa ja materiaalien ja raaka-aineiden käyttöä.
Sääntelyllä voidaan edistää tuotteiden pidempää käyttöikää esimerkiksi laatuvaatimusten kautta, jotka voivat näkyä pidempinä takuuaikoina sekä korjattavuutena ja päivitettävyytenä. Taloudellisella ohjauksella eri toimialoja voi kannustaa käyttämään kierrätysraaka-aineita nykyistä viisaammin ja enemmän.
Useat yritykset ovat tehneet jo siirtymiä kohti kestävää kiertotaloutta, ja kiertotalouden innovaatioita palkitaan vuosittain jaettavalla Vuoden Kiertopalkinnolla.
Linkkejä aiheesta:
Lisätietoja
-
Tutkimusjohtaja Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 521, etunimi.sukunimi@syke.fi
Korjaus: Mikael Hildénin sitaatista korjattu sana välittömiä sanaksi johdonmukaisia (12.8.2021 klo 11.54).