Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta

Tiedote 3.3.2021 klo 9.12
Kiertotaloustiedote, kuvituskuva

Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöministeriön tilauksesta selvittänyt Suomen talouden kannalta keskeisten sektoreiden kiertotaloustoimenpiteiden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimuksessa on käsitelty erityisesti rakentamiseen, metalli- ja metsäteollisuuteen, ruoka- ja lii­kennejärjestelmään, muoveihin, elektroniikkaan ja tekstiileihin liittyviä kiertotaloustoimenpiteitä. Selvityksessä ei käsitelty toimenpiteiden sosiaalisia tai taloudellisia vaikutuksia.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun kiertotalouden toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen selvitettiin samanaikaisesti näin kokonaisvaltaisesti”, hankkeen päätutkija Enni Ruokamo sanoo.

Kiertotalouden ratkaisuilla huomattava päästövähennyspotentiaali

Kiertotaloutta vahvistamalla kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähen­tämään selvästi talouden eri osa-alueilla.

Hyvinä päästövähennysmahdollisuuksina tunnistettiin erityisesti metallien käytön optimointi ja uudelleenkäyttö metalli- ja konepajateollisuudessa sekä rakentamisessa, sementin- ja betoninkäytön optimointi, betonielementtien uudelleenkäyttö, klinkkerin korvaaminen muilla sidosaineilla, puurakentaminen, puumateriaalin kaskadikäytön lisääminen metsäteollisuudessa ja rakentamisessa, biokaasu sekä muovijätteen polton lopettaminen, kierrätys ja materiaalihyötykäyttö.

Päästöjä voidaan myös vähentää rakennusten käyttöikää pidentämällä ja tilojen käyttöä optimoimalla.

Ruokajärjestelmässä keskeiseksi nousi maaperän elinvoimaisuutta vahvistava maatalous, etenkin turvepeltojen päästöjen vähentämiseen ja kivennäismaapeltojen hiilensidontaan liittyvät toimenpiteet.

Tulevaisuuden potentiaalisista kiertotaloustoimenpiteistä esille nousevat geopolymeerit sementti- ja betoniteollisuudessa sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen CCU-teknologia, jota voidaan käyttää ainakin metalli-, metsä- sementti- ja kemianteollisuudessa. CCU:lla ja Power-to-X-teknologialla voidaan valmistaa päästöttömällä energialla lähes hiilineutraaleja liikennepolttoaineita, proteiinia ja materiaaleja.

”Uusien ratkaisujen myötä kiertotalouden päästövähennyspotentiaali tulevaisuudessa kasvaa uudelle tasolle ja erityisesti alueilla, joissa muutoin on vaikea päästä ilmastonmuutoksen hillinnässä eteenpäin”, hankkeen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.

Maankäytön kestävä suunnittelu avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta kotimaassa avainasemaan nousevat metsäteollisuus, rakentaminen ja ruokajärjestelmä, joilla maankäyttö on suurta.

Merkittävimmät kiertotaloustoimet luonnon monimuotoisuuden kannalta liittyvät materiaalitehokkuuden parantamiseen rakentamisessa ja teollisuudessa, materiaalien käytön optimointiin ja uudelleenkäyttöön rakentamisessa, rakennusten käyttöiän pidentämiseen ja tilojen käytön optimointiin, uudistavaan maatalouteen toimintoineen ja puun kaskadikäytön lisäämiseen.

”Keskeistä on ymmärtää, että luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvaa painetta vähennetään etenkin pienentämällä neitseellisten luonnonvarojen ottoa ja sitä kautta maankäytön volyymiä, ja tähän kiertotalous tarjoaa ratkaisuja”, hankkeen tutkija Hannu Savolainen SYKEstä sanoo.

Suomessa metsien käytöllä on suurimmat vaikutukset Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Tämän vuoksi metsätalouden kestävyyden varmistamisen ja luonnonhoitotoimien lisäksi tuotantotoimintaan ja puutuotteiden käyttöön liittyviä kiertotaloustoimenpiteitä tarvitaan jatkossa vähentämään metsävarojen hyödyntämispainetta.

Kiertotalous on Suomessakin tunnistettu keskiseksi keinoksi siirtyä kohti ilmastoneutraalia, luonnon kantokykyä edistävää, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta. Tästä huolimatta kiertotaloustoimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja laajemmin ympäristöön tunnetaan huonosti. Selvitys antaa tähän tarpeeseen uudenlaista tietopohjaa.

Linkki tutkimukseen

Lisätietoja

Hankkeen päätutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2092 etunimi.sukunimi@syke.fi

Hankkeen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi

Hankkeen tutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, etunimi.sukunimi@syke.fi


Kohderyhmä: