Tiedote 18.5.2021 klo 10.28
Kaisu Paulannon alias Roskajuoksijan yhden toukokuisen työmatkan tulos: 77 maskia. Lähde: Twitter,
käyttö kuvaajan luvalla © Kaisu Paulanto
Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja Helsingin kaupungin tiedote 18.5.2021
Roskaantuminen ja erityisesti hitaasti hajoavien muovien kulkeutuminen ympäristöön on yhä vakavampi ja näkyvämpi ympäristöongelma myös Suomessa. Virkistys- ja ulkoilualueiden käyttö on lisääntynyt korona-aikana, mikä on kasvattanut roskien määrää ympäristössä ja lisännyt kuntien ja kaupunkien puhtaanapidon kustannuksia.
Suomen ympäristökeskus SYKE käynnisti Helsingissä kenttätutkimuksen, jossa selvitetään ympäristöön päätyneiden roskien määriä kolmella erilaisella alueella, Pornaistenniemellä, Pirkkolassa ja Puotilassa. Kenttätutkimus on osa laajempaa, muovien haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia käsittelevää tutkimusta, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2021 lopussa.
”Haluamme saada tarkemman käsityksen kaupunkipurojen ja Vantaanjoen varsilta löytyvien roskien lukumääristä ja tyypeistä, koska virtaavat vedet kuljettavat roskia maalta eteenpäin aina mereen saakka. Selvitämme myös kertakäyttöisten muovituotteiden ja kalastuksesta peräisin olevan roskan määrää ja laatua ennen EU:n kertakäyttömuovidirektiivin voimaantuloa”, erikoistutkija Sanna Suikkanen SYKEstä sanoo.
Kaupungin puhtaanapito maksaa helsinkiläisille 11 miljoonaa euroa vuodessa
Helsingissä yleisten alueiden puhtaanapidon kustannukset ovat vuosittain yli 11 miljoonaa euroa. Helsingissä onkin valmisteilla laaja, roskaantumisen hillintään tähtäävä ohjelma, joka kokoaa Helsingin eri toimialat ja sidosryhmät puuttumaan yhdessä roskaantumisongelmaan.
Roskaantumisen syinä ovat asukkaiden ympäristöön jättämät roskat, hulevesien riittämätön puhdistus, viemärien ylivuototilanteet, yhdyskuntajätteen dumppaus, kadulta poistetun lumen varastointi ja hävitys, tupakantumpeille ja muille roskille tarkoitettujen roska-astioiden riittämättömyys sekä rakennus- ja purkutyömailta tuulen mukana leviävät roskat.
Merkittävimpiä mikroskooppisen roskan ja mikromuovin pistelähteitä ovat tieliikenne ja tekonurmikenttien kumirouhepäästöt.
”Ongelma on laaja ja vastuu roskaantumisen estämisestä jakaantuu kaikille toimijoille. Asukkaiden ja yritysten vastuulla on isojen jätteiden toimittaminen Sorttiin eikä niiden hylkääminen taloyhtiöiden jäteastioiden tai kierrätyspisteiden viereen tai dumppaaminen laittomille kaatopaikoille. Myös erilaisten tapahtumien yhteydessä on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollosta. Lisäksi kansalaisten tulisi lopettaa tupakantumppien heittäminen maahan sekä huolehtia omien roskien kuten kertakäyttöpakkausten viemisestä jäteastioihin tai kotiin mikäli lähin jäteastia on täynnä”, Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Kyösti Kanerva sanoo.
Helsingin toimenpideohjelmassa 53 ehdotusta roskaantumisen vähentämiseksi
Helsingin toimenpideohjelma on jaettu kolmeen teemaan, roskaantumisen vähentämiseen yleisillä alueilla ja rakennustyömailla sekä roskaantumisen vähentämiseen viestinnällisin keinoin. Toimenpide-ehdotuksia on 53, muun muassa
- Pilotoidaan kalastusvälineroskiksia (ns. siimaroskiksia).
- Kokeillaan läpinäkyviä ja lukitsemattomia kierrätysastioita pulloille ja tölkeille (metalli, muovi, lasi) alueilla, joilla esiintyy paljon roskia.
- Jaetaan kannettavia minituhkiksia erityisesti paikoissa, joissa ei ole tuhka-astioita. Jaetaan ohjeita oman minituhkiksen tekemiseen.
- Vähennetään muovisten katekankaiden käyttöä ja suositaan vaihtoehtoisia materiaaleja.
- Meritäyttöjen suunnittelun yhteydessä huolehditaan suojapenkereiden puhdistamisesta seulotusta materiaalista ja käytetään suojaverhoja.
- Edistetään ilman johtimia tapahtuvan sytytysjärjestelmän käyttöönottoa vedenalaisessa louhinnassa.
Lähetä havaintoja roskaantumisesta Järvi-meriwikiin
Kuka tahansa voi lähettää havaintoja roskaantumisesta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwikiin. Helpoiten se sujuu selaimessa toimivan Havaintolähetin avulla. Havaintolähetin roskaisuus-osiossa ilmoitetaan sijainti, karkea arvio roskien määrästä sekä se, minkä tyyppisistä roskista on kyse. Mukaan voi liittää valokuvan. Havaintolähettiä voi käyttää siivoustalkoiden apuna.
Havaintolähetti:
jarviwiki.fi/havaintolahetti
Roskaisuus Järvi-meriwikissä:
jarviwiki.fi/wiki/Roskaisuus
Lisätietoa
Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1660, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ympäristötarkastaja Kyösti Kanerva, Helsingin kaupunki, puh. 09 3102 3897, etunimi.sukunimi@hel.fi
Mysteeri-hanke: Tutkija Päivi Fjäder, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1434, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kenttätutkimuksen taustaa: