Suomalaiset eivät ole tietoisia siitä, kuinka paljon kodin lämmittämiseen menee energiaa. Kuitenkin asunnon lämmityksen tapa ja lämmitysenergian määrä vaikuttavat eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen. Suomen ympäristökeskus on kerännyt tietoa arjen synnyttämistä ilmastovaikutuksista Ilmastodieetti-laskurin avulla. Tiedot perustuvat lähes 22 000 koko testin tehneen käyttäjän laskentatulokseen. Kaikkiaan palvelussa on ollut yli 40 000 kävijää.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Marja Salon mielestä merkittävää on, että yli 90 prosenttia kaukolämmitteisissä asunnoissa asuvista käytti toteutuneen energiankulutuksen sijaan laskurin antamaa arviota energiankulutuksesta. Myös sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvista vain puolet osasi kertoa, kuinka paljon asunnon lämmitykseen oli käytetty energiaa. Omakotitalossa asuvat olivat tietoisempia lämmityksen kulutuksestaan kuin kerrostalossa asuvat.
”Energian kulutus on arjessa näkymätöntä, toisin kuin vaikkapa ostokset ja jätteet. Jos haetaan vaikuttavimpia keinoja vähentää omaa ilmastokuormaa, lämmitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Sähköyhtiöt tarjoavat palveluita oman energiankulutuksen seuraamiseksi. Esimerkiksi sähkön tuntiperusteinen seuranta muuttaa kulutuksen näkyväksi ja sen määrään ja piikkeihin on helpompaa itse puuttua”, Marja Salo sanoo.
Salon mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia keinoista päästöjen vähentämiseksi. Nyt tietoa halutaan siitä, mitkä teot ovat tehokkaimpia. Energiankäytön ohella arjen suurimmat päästölähteet löytyvät liikenteestä, erityisesti yksityisautoilusta ja pitkistä lentomatkoista.
Naisten hiilijalanjälki miehiä pienempi
Tulosten perusteella laskuria käyttäneiden hiilijalanjälki on yli 2 tonnia pienempi kuin keskivertosuomalaisen noin 9 tonnin vuotuinen hiilijalanjälki. Tulokseen voi vaikuttaa vastaajien valikoitunut otos. He saattavat olla keskivertoa tietoisempia hiilijalanjälkeen liittyvistä asioista ja ovat jo ryhtyneet toimiin oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.
Ilmastodieetin vastaajien hiilijalanjälki oli noin 6,5 tonnia. Miesten ja naisten välillä oli kuitenkin eroa. Naisten hiilijalanjälki oli tyypillisesti 6,1 tonnia ja miesten 7 tonnia. Laskuri näyttää myös kiinnostaneen useammin naisia kuin miehiä, sillä vastaajista naisia oli noin 60 %. Asumisen hiilijalanjäljet olivat miehillä ja naisilla lähellä toisiaan, mutta muilla osa-alueilla miesten hiilijalanjäljet olivat kauttaaltaan suurempia.
Laskuria käyttäneistä noin 12 prosenttia ilmoitti olevansa kasvissyöjiä tai vegaaneja, kun koko väestötasolla heidän osuutensa on pari prosenttia. Myös tämän suhteen miesten ja naisten välillä oli eroa, naisista kasvissyöjien tai vegaanien osuus oli 15 % ja miehistä 7 %.
Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kansalaisten hiilijalanjälkilaskuri. Siitä avattiin tammikuussa 2014 uusi versio, joka ottaa huomioon myös kesämökkeilyn ja veneilyn hiilijalanjäljet. Perinteisesti laskurilla on voinut laskea asumisen, liikkumisen, ruuan ja kulutuksen hiilijalanjäljet. Verkkopalvelu antaa käyttäjälle palautetta ja vinkkejä pysyvään hiilidioksidipainon pudottamiseen.
”Pienillä elämäntapaan liittyvillä muutoksilla tonninkin pudottaminen on suhteellisen helppoa. Usein ilmastomyönteinen elämäntapa tukee myös terveyttä ja säästää kukkaroa”, Salo kannustaa.
Lisätietoja
Torstaina klo 11 lähtien tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 572, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Ari Nissinen, kulutuksen ja tuotteiden kestävyyden arviointi, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 457, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastodieetti on päivitetty ympäristöministeriön rahoittamassa
Ekokoti-projektissa.