Valkoposkihanhien määrä väheni pääkaupunkiseudulla kolmantena vuonna peräkkäin

Tiedote 2.8.2018 klo 8.10
Merenrantanurmikolla laiduntavia valkoposkihanhipoikueita
Merenrantanurmikolla laiduntavia valkoposkihanhipoikueita Laajalahdella. Kuva Riku Lumiaro.

Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä väheni yksitoista prosenttia viime vuodesta. Väheneminen johtui pääosin heikentyneestä poikastuotosta. Poikueiden määrä väheni neljänneksellä ja poikasten kokonaismäärä lähes puolella vuodesta 2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tutkijat laskivat yhteensä 4 721 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 444 yksilöä.

Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Suomenlinnassa (548 yksilöä), Kaivopuistossa (506), Arabianrannassa (495) ja Töölönlahdella (359). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Hietaniemen uimarannalle ja Merikannontielle. Itä-Helsingissä hanhia oli eniten Tammisalon Porolahdella.

Espoossa havaittiin yhteensä 617 yksilöä, joista valtaosa laidunsi Otsolahdella (303) ja Laajalahdella (115). Itäisen Espoon osuus loppukesän valkoposkihanhimäärästä oli 13 prosenttia. Vermon raviradan lampareen saarekkeessa todettiin pääkaupunkiseudun ensimmäinen ”mannerpesintä”.

Poikasten määrä väheni huomattavasti

Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (220) väheni neljänneksellä viime vuodesta. Poikueiden keskikoko oli 2,0 poikasta ja se on vuosien 2006–2018 seurantajakson pienin. Poikuemäärän ja poikuekoon pienenemisen takia poikastuotto oli seurantajakson viidenneksi alhaisin (444 poikasta).

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Kaivopuistossa (42 poikuetta), Suomenlinnassa (25), Arabianrannassa (25), Töölönlahdella (14) ja Töölön Merikannontiellä (11). Itä-Helsingin suurin määrä havaittiin Tammisalon Porolahdella (6). Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Otsolahdella (10) ja Otarannassa (5).

Poikueet ahtaalla helteiden takia

Heinäkuun helteet kuivattivat poikueille sopivia ruokailunurmia laajasti koko rannikkoalueella. Tämän takia hanhet liikkuvat kauempana vesialueista ja ovat keskittyneet vihreinä pysyville kastelluille tai puiden varjostamille nurmialueille. Kuivuuden aiheuttaman ravinnonpuutteen takia poikaset ovat heikkokuntoisina alttiimpia loisille ja taudeille.

Lisäksi niiden kuolleisuus voi kasvaa liikenneturmien seurauksena, kun ne lentokyvyttöminä ylittävät vilkasliikenteisiä katuja. Poikasten alttius petojen saalistukselle on myös saattanut lisääntyä kun etäisyys vesialueista kasvaa ja maapetoja pakeneminen veteen kestää selvästi kauemmin tai se ei enää ole jopa mahdollista.

Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Valkoposkihanhi kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin liitteeseen I ja sen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n jäsenmaissa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.


Lisätietoja

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristötarkastaja Tuomas Lahti, Helsingin kaupunki, puh. 040 8431410,
tuomas.lahti@hel.fi

Linkit

 


Kohderyhmä: