Koleat säät heikentäneet uhanalaisen harjusinisiiven kantaa Säkylänharjulla

Tiedote 25.6.2015 klo 8.30

Suomen ympäristökeskus tiedottaa 25.6.2015

 
Harjusinisiivet kissankäpälällä
Harjusinisiipiä kissankäpälän kukinnolla. Kuva: Erkki Kallio
 
   
Harjusinisiiven kannanvaihtelu
Harjusinisiipi on levittäytynyt menestyksellä sille raivatuille uusille elinalueille. Jyrkkä kannanlasku vuonna 2014 johtui koleasta alkukesästä, joka vaikeutti perhosen lisääntymistä.Tämäkin kesä on ollut sääoloiltaan epäsuotuisa, mutta perhosia on havaittu laskennoissa kohtalaisen hyvin.
 
 
 

Suomen ympäristökeskus selvittää tänä kesänä uhanalaisen harjusinisiiven tilaa Säkylänharjulla. Kattava selvitys alueen perhoskannasta on aiemmin tehty vain kerran, vuonna 1990. Harjusinisiiven kannanmuutoksia on kuitenkin seurattu säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien. Näiden tietojen avulla on nyt tarkennettu kuvaa perhoskannan kehityksestä sekä hoitotoimien vaikuttavuudesta.

Inventoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Tämän hetken arvion mukaan harjusinisiiven kanta on heikentynyt selvästi parin vuoden takaisesta. Kuluvan ja edellisvuoden kesäkuun koleat säät ovat vaikeuttaneet perhosen lisääntymistä ja aiheuttaneet kannan notkahduksen. Perhosten vähyys ei siis johtune elinympäristön määrän tai laadun muutoksista, vaan epäedullisista sääolosuhteista.

Suunnitelmissa on ollut siirtää harjusinisiipiä Etelä-Hämeeseen. ”Uuden perhospopulaation avulla voitaisiin merkittävästi vähentää riskiä lajin häviämisestä maastamme. Tänä kesänä perhosia on tavattu Säkylässä enemmän kuin viime vuonna, mutta perhoskanta näyttää tällä hetkellä niin pieneltä, ettei siirtoistutusta ole viisasta toteuttaa”, kertoo hanketta vetävä tutkija Janne Heliölä.

Puolustusvoimien harjoitusalue perhosen turvapaikkana

Harjusinisiipi on paahdeympäristöjen laji. Paahdeympäristöt ovat avoimia, kuivia ja kuumia niukkaravinteisia elinympäristöjä, joissa esiintyy juuri niihin sopeutuneita kasvi- ja eläinlajeja. Aiemmin näitä alueita on ollut esimerkiksi harjujen rinteillä, joissa metsäpalot tai karjan laidunnus ovat pitäneet maiseman avoimena. Metsätalouden, tehokkaan palontorjunnan ja perinteisen laidunnuksen päättymisen vuoksi avoimet paahdeympäristöt ovat nykyisin hyvin harvinaisia, samoin kuin valtaosa niiden eliölajistosta.

 
Avoimeksi kunnostettua Säkylänharjun rinnettä
Harjusinisiivelle kunnostettua elinympäristöä Säkylänharjulla. Kuva: Janne Heliölä.
 

Harjusinisiipi on säilynyt Säkylänharjulla Puolustusvoimien toiminnan ansiosta. Perhosen esiintymä sijaitsee Porin Prikaatin harjoitusalueella, missä säännölliset ammunnat ja muu toiminta ovat luoneet ja ylläpitäneet maaston avoimuutta. Lisäksi Metsähallitus on tehnyt Säkylänharjun paahdealueilla laajamittaisia kunnostustoimia 2000-luvun aikana. Hoitotoimilla on saatu merkittävästi lisättyä harjusinisiivelle soveltuvan avoimen elinympäristön määrää ja vahvistettu siten alueen perhoskantaa. Samalla raivaukset ovat hyödyttäneet myös monia alueen muita, vähemmän tunnettuja uhanalaisia paahdelajeja.

Elokuussa 2014 käynnistyi Metsähallituksen koordinoima laaja, EU-rahoitteinen Paahde-LIFE -hanke. Tässä hankkeessa tullaan kunnostamaan avoimia paahdeympäristöjä Säkylänharjulla sekä monella muulla kohteella. Tänä kesänä tehtävät harjusinisiipiselvitykset tuottavat arvokasta lähtöaineistoa Säkylänharjun tulevien hoitotoimien suunnittelulle.

Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, harjusinisiipi hanke, p. 0295 251 164, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suunnittelija Minna Pekkonen, tiedotus, p. 0295 525 1779, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suojelubiologi Teemu Rintala, Paahde-LIFE hanke, p. 040 753 5665, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Linkit

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön


Kohderyhmä: