Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lapin valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet on kartoitettu

Tiedote 10.11.2015 klo 8.00

Suomen ympäristökeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat

Aavasaksa
Maisema Ylitornion Aavasaksan itäjyrkänteeltä pohjoiseen. © Kuva: Jukka Husa

Lapista löytyy yli 130 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokasta kallioaluetta. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä, jossa arvioitiin maakunnan kallioluontoa. Valmistunut selvitys toimii tietopohjana maakunnan alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslupamenettelyssä.

Selvitystä varten inventoitiin 194 kallioaluetta, joista valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltiin 136 aluetta. Arvioinnissa ei huomioitu Lapin pohjoisimpia osia, jotka hankalan saavutettavuuden vuoksi jätettiin inventoinnin ulkopuolelle.

Lapin arvokasta kallioluontoa luonnehtii geologialtaan vaihteleva ja osittain hyvin alkuperäiset rakennepiirteensä säilyttänyt kallioperä, jossa synnyltään ja koostumukseltaan erilaiset kivilajit ovat luoneet paikoin otollisen alustan rehevälle ja harvinaiselle kasvillisuudelle. Parhaiten maakunnan arvokas kallioluonto tunnetaan kuitenkin pitkistä, maisemallisesti jylhistä tunturi- ja vaarajaksoista ja syvistä rotkolaaksoista ja rotkojärvistä.

Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on etenkin Länsi- ja Lounais-Lapissa, jossa esiintyvät moreenikalottivaarat ja kvartsiittivaarat laajoine muinaisrantakivikkoineen sekä Peräpohjan liuskevyöhykkeen dolomiitit harvinaisine stromatoliitteineen. Kalkkia sisältävien dolomiittikallioiden rapautumispinnoilla esiintyy rehevää kalkkikasvillisuutta ja harvinaista sekä uhanalaista kasvilajistoa. Keski-Lapin liuskealueen ultramafisilla vulkaniittikallioilla on erikoista ja omaleimaista serpentiinivaikutteista kasvillisuutta, jota on laajalti Keski- ja Itä-Lapissa Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan alueella.

Lapin valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden pinta-ala on yhteensä lähes 14 000 hehtaaria. Tämä edustaa hieman alle neljää prosenttia Lapin kalliomaan pinta-alasta.

Kallioainesten otto uhkana arvokkaille kallioalueille

Kallioista saatavaa kiviainesta käytetään rakentamisessa ja sen käyttö luonnonsoraa korvaavana materiaalina kasvaa jatkuvasti. Kallioiden hyödyntäminen kiviaineshuollossa on suurinta kasvukeskusten läheisyydessä ja seuduilla, joilla on luonnostaan pulaa sorasta ja hiekasta. Kallioainesten ottamisen luvanvaraisuutta sääntelee maa-aineslaki. Maa-aineslain mukaisen luvan lisäksi kivenlouhinta ja murskaaminen tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jonka myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Äkäsaivon rotkomuodostuma
Äkässaivon rotkomuodostuma Muoniossa. © Kuva: Jukka Husa

Selvitysaineisto nähtävillä kunnissa

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Lapissa -selvitys on osa jo vuonna 1989 alkanutta kallioalueiden valtakunnallista inventointia. Selvityksessä on arvotettu ja rajattu sellaiset kallioalueet, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä.

Nyt valmistunut selvitys toimii tietopohjana ja tausta-aineistona alueiden käytön suunnittelussa ja maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Selvitysaineisto on toimitettu nähtäville niihin kuntiin, joiden alueilla on selvityksessä mainittuja arvokkaita kallioalueita.

 

Lisätietoja

Selvitykset kallioalueista:

vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 0381 994, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

vanhempi tutkija Jari Teeriaho, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 0148 694, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Kallioalueiden käyttöön liittyvät kysymykset:

neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, Ympäristöministeriö, puh. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Linkit

Laattarkoilut Kaakamavaara
Tornion Kaakamavaaran laattarakoilut ja kerroksellinen kvartsiitti. © Kuva: Jukka Husa

Kohderyhmä: