Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Mehiläistarhaajien viljelijöille tarjoamat pölytyspalvelut yleistymässä

Tiedote 24.6.2020 klo 10.00

Suomen ympäristökeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto tiedottavat

Pölytyspalveluiden tarve on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana hyönteispölytteisten kasvien viljelyalan kasvun myötä. Mehiläispölytystä hyödynnetään peltokasveista eniten apilan, rypsin, härkäpavun ja kuminan viljelyssä ja puutarhakasveista pölytyspalveluita käytetään useimmiten mansikan, omenan, herukoiden ja puutarhavadelman tuotannossa. Pölytyspalveluja tarjoavat pääosin nuorehkot mehiläistarhaajat, joille tarhaus on pääelinkeino. Pölytyspalvelut nähdään kannattavana toimintana, joka tasaa hunajasadon vaihtelusta johtuvaa tulojen heilahtelua.

Mehiläispölytys lisää omenasatoa ja sen tuloksena hedelmistä kehittyy kauniin pyöreitä. Kuva Tarja Ollikka / SML.

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) tekivät suomalaisille mehiläishoitajille kyselyn pölytyspalveluiden tarjonnasta. Kyselyyn vastasi 447 tarhaajaa, joista 223 ilmoitti tarjonneensa pölytyspalvelua maatiloille. Tarhamehiläisen käyttö hyönteispölytteisten kasvien viljelyn apuna on lisääntynyt, kun tietämys pölytyksen merkityksestä sadontuotolle on parantunut.

Pölytyspalvelulla tarkoitetaan mehiläispesien sijoittamista hyönteispölytteisen viljelykasvuston läheisyyteen, jotta viljeltävän kasvin sato ja sen laatu paranee. SYKE ja SML selvittivät mehiläistarhaajille suunnatulla kyselyllä pölytyspalveluiden tämänhetkistä tarjontaa.

Marjan- ja hedelmänviljelijät käyttävät eniten pölytyspalvelua

Tarhamehiläisyhteiskunnassa on keskimäärin
30 000–40 000 mehiläistä. Kuva Salla Holopainen.

Kyselyn mukaan mehiläispölytystä hyödynnetään peltokasveista eniten apilan, rypsin, härkäpavun ja kuminan viljelyssä. Puutarhakasveista pölytyspalveluita käytetään useimmiten mansikan, omenan, herukoiden ja puutarhavadelman tuotannossa. Puutarhakasvien sato ja sen laatu on usein vielä enemmän riippuvaista hyönteispölytyksen onnistumisesta kuin peltokasveilla.

Pölytyspalveluiden tarve on lisääntynyt myös siksi, että hyönteispölytteisten kasvien viljelyala on kasvanut selvästi 10 viime vuoden aikana. Ilmaston lämpenemisen ja ruokavalioiden muuttumisen vuoksi saman kehityksen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Pölytyspalvelua tarjonneiden mehiläistarhaajien määrä oli suurin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla, joilla myös viljellään eniten hyönteispölytteisiä kasveja.

Mehiläistarhaajien vastausten perusteella marjan- ja hedelmänviljelijät tuntevat paremmin hyönteispölytyksen hyödyt kuin peltokasvien viljelijät. Puutarhakasveilla pölytyspalvelun suosiota kasvattaa myös se, että tarhamehiläisten avulla voidaan pölytyksen ohessa levittää biologista kasvinsuojeluainetta: mansikalla ja vadelmalla torjutaan tällä tavoin harmaahometta ja omenalla siemenkotamätää.

Kolmasosalle tarhaajista maksetaan palvelusta

Kyselyssä kävi ilmi, että käytännöt pölytyspalvelusta sovittaessa ovat kirjavia ja kirjalliset sopimukset tarhaajan ja viljelijän välillä harvinaisia. Mehiläistarhaajat vievät mehiläispesät useammin pysyvälle tarhapaikalle viljelykasvuston lähelle kuin siirtelevät pesiä kukinnan ajaksi.

Pölytyspalvelusta maksetaan melko harvoin – vain kolmasosa vastaajista kertoi saaneensa siitä rahallista korvausta. Tavallisimmin maksetaan puutarhakasvien, kuten mansikan, omenan ja puutarhavadelman, pölytyksestä.

Eniten pölytyspalveluja tarjoavat nuorehkot tarhaajat, joille tarhaus on pääelinkeino. Heillä pesämäärät ovat suuria ja pölytyspalvelujen tarjoaminen viljelyksille kuuluu oleellisena osana toimintaan. He ovat myös valmiimpia siirtämään pesiään kesän aikana viljelykasvien kukinnan mukaan.

Kirjavat sopimuskäytännöt rajoittavat pölytyspalvelun yleistymistä

Kyselyn tulosten perusteella mehiläistarhaus näyttäisi olevan muutosvaiheessa. Osa tarhaajista on siirtynyt tai siirtymässä päätoimisiksi mehiläistarhaajiksi yhdistämällä hunajantuotannosta ja pölytyspalvelujen tarjoamisesta saatavat tulot. Pölytyspalvelut nähdään kannattavana toimintana, joka tasaa hunajasadon vaihtelusta johtuvaa tulojen heilahtelua.

Hyvä pölytys kasvattaa merkittävästi rypsin satotasoja. Kuva Tarja Ollikka/SML.

Pölytyspalvelun kasvua elinkeinona puolestaan jarruttavat etenkin pölytyspalveluiden kirjavat sopimuskäytännöt ja maatalouden osittain heikko kannattavuus. Moni tarhaaja oli myös huolissaan kasvinsuojeluaineiden käytön vaikutuksista mehiläisiin. Viljelijän näkökulmasta on hyödyllistä paitsi suosia tarhamehiläisen pölytystyötä myös vaalia luonnonpölyttäjien elinoloja, koska erilaiset pölyttäjähyönteiset täydentävät pölytystyössä toisiaan.

Tutkimus toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton yhteistyönä osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa PÖLYHYÖTY-hanketta.

Lisätietoja

  • Projektitutkija Salla Holopainen, SYKE, 044 208 5272, salla.holopainen@helsinki.fi
  • Erikoistutkija Mikko Kuussaari, SYKE, 040 5256 249, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela, SML, 040 5063 202, eeva-liisa.korpela@hunaja.net
  • Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, SYKE, 040 5098 654, etuni-mi.sukunimi@ymparisto.fi

Lue aiheesta lisää

Kyselyn tuloskuvia tiedotusvälineiden käyttöön

Valokuvia tiedotusvälineiden käyttöön


Kohderyhmä: