Tiedote 19.9.2018 klo 10.55
Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat 19.9.2018
METSO-hankkeet ovat käytännön monimuotoisuuskysymysten äärellä. Kuvassa Metsävara-Zonation-hankkeen retkeilyllä tutustutaan arvokkaiden metsäkohteiden paikkatietoaineistoon Lahdessa vuonna 2013. Kuva Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskus.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat niistä tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan parantaneet edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Hankkeet ovat metsä- ja ympäristöalan toimijoiden mukaan tuottaneet käytännönläheistä tietoa sekä lisänneet toimjoiden osaamista ja yhteistyötä.
METSO-ohjelma tunnetaan erityisesti korvausta vastaan tehdyistä vapaaehtoisista metsiensuojelupäätöksistä, mutta se sisältää myös tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ohjelma käynnistyi vuonna 2008 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun.
Arvio ohjelman hanketoiminnan vaikuttavuudesta perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 99 metsä- ja ympäristöalan toimijaa. Arvioinnin kohteina oli yhteensä 48 vuosina 2009–2017 toiminutta tutkimus- ja kehittämishanketta, jotka koskivat muun muassa luonnonhoidon menetelmien kehittämistä, uhanalaisten metsälajien turvaamista ja paikallistason yhteistoimintaa.
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuottama tieto on ollut vastaajien mukaan tärkeää monimuotoisuuden turvaamisessa. Käytännönläheisen tiedon nähtiin esimerkiksi edistäneen yhteistyötä metsänomistajien ja metsä- ja ympäristöammattilaisten välillä, kehittäneen luonnonhoidon toteutusmenetelmiä sekä muuttaneen asenneilmapiiriä myönteisemmäksi monimuotoisuuden turvaamista kohtaan.
Vastaajien arvio METSO-hankkeiden tuottaman tiedon merkityksestä monimuotoisuuden turvaamisen käytännön toteuttamiselle.
”METSO-hankkeissa näkökulman tuleekin olla käytännönläheinen ja mukana on hyvä olla mahdollisimman laaja kirjo alan toimijoita ja metsänomistajia. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan useita lähestymistapoja ja kattava paletti keinoja, minkä takia tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat vastaisuudessakin tärkeä osa ohjelman toteutusta”, toteaa neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tuloksista hyötyä myös tulevaisuudessa
Haasteena on saada tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset käyttöön myös hankkeiden toiminta-alueen ulkopuolella ja niiden päätyttyä. Parhaiten tässä onnistutaan, kun hankkeen sisältö ja tavoitteet pohjautuvat toimijoiden konkreettisiin tietotarpeisiin. Myös koulutuksella ja tehokkaalla viestinnällä voidaan lisätä uuden tiedon ja hyvien käytäntöjen leviämistä ja omaksumista.
”Esimerkiksi riistan elinmahdollisuuksia parantavan metsänhoidon hankkeista on muodostunut toisiaan tukevien hankkeiden jatkumo, jossa on sekä kehitetty käytännön menetelmiä että välitetty tietoa riistametsänhoidosta metsänomistajille”, kertoo tutkija Susanna Anttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioinnin mukaan parantaa varmistamalla, että tuloksista syntyy pysyviä tuotteita, kuten ohjeita ja oppaita tai metsäluonnonhoidon maastomallikohteita. Hankkeissa tuotetun tiedon on oltava helposti saatavilla verkkosivuilla.
METSO-hanketoiminnan vaikuttavuusarvioinnin rahoitti maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteuttivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Hankkeita koskeva vaikuttavuusarviointi on osa koko METSO-ohjelman kattavaa väliarviointia, joka valmistuu myöhemmin syksyllä.
Lisätiedot
Tutkija Susanna Anttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 067, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Tutkija Irja Löfström, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 0295 322 418, etunimi.sukunimi@luke.fi
Linkit