|
Metsäluonnon pienten ja hiljaisten maailma avautuu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon voittajateoksessa
Teos Metsän salainen elämä saa tänään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kirja kertoo metsiemme pienistä ja piilottelevista eliöistä ja niistä omintakeisista tavoista, joilla näitä tutkitaan. Palki...
|
15.9.2017
|
|
Suojelualueiden merkitys korostuu muuttuvassa ilmastossa
Luonnonsuojelualueiden tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ilmastonmuutos tuo tähän tehtävään uusia haasteita, sillä sen vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä. Suomen ympär...
|
13.9.2017
|
|
Suomen linnusto muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena
Tuoreen tutkimuksen mukaan 235 Suomessa pesivästä lintulajista 87 lajin levinneisyysalue on laajentunut ja 82 lajin pienentynyt. 66 lajilla ei havaittu merkitseviä muutoksia levinneisyysalueessa. Ilma...
|
8.9.2017
|
|
Etelä-Saimaalla havaittu suuri vesikotilo on maailmalla haitallinen vieraslaji
Saimaan Vehkataipaleelta Lappeenrannan pohjoispuolelta löytyi elokuussa 2015 Suomen oloissa suuri vesikotilo. Liikkuvan kotilon havaitsi vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri. Kotilo määritettiin tänä kesänä ...
|
28.8.2017
|
|
Päiväperhoset vähissä ja myöhässä
Kuluva kesä on ollut päiväperhosille edellistä heikompi. Perhosten lentoajat ovat myös viivästyneet usealla viikolla. Heikko perhoskesä on seurausta koleasta ja sateisesta kesäsäästä.
|
17.8.2017
|
|
Valkoposkihanhien määrä väheni pääkaupunkiseudulla toisena vuonna peräkkäin
Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä väheni kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat laskivat yhteensä 5 278 valkop...
|
2.8.2017
|
|
Pikkuapollo onnistui lisääntymään Sipoonkorven kansallispuistossa
Uhanalaisia pikkuapolloja siirrettiin viime vuonna Somerolta Itä-Uudellemaalle Sipoonkorven kansallispuistoon. Nyt sipoolaisella laidunniityllä lentelee siirrettyjen perhosten jälkeläisiä. Kesäkuussa ...
|
28.6.2017
|
|
Hämeeseen siirretyt harjusinisiivet selvisivät ensimmäisestä talvestaan
Erittäin uhanalaista harjusinisiipeä on esiintynyt Suomessa pitkään vain Säkylänharjulla. Viime kesänä tehtiin siirtoistutus uuden perhospopulaation perustamiseksi Etelä-Hämeeseen. Tuoreet havainnot o...
|
21.6.2017
|
|
Rannikkoalueiden suunnittelu luo pohjaa kestävälle elinkeinotoiminnalle
Rannikkoalueiden hoidon suunnittelun avulla voidaan huomioida niin maalla kuin merellä tapahtuvan toiminnan vaikutukset rantaluontoon ja paikalliseen elinkeinotoimintaan. Siinä pyritään tarkastelemaan...
|
12.6.2017
|
|
Suomen tunturialueista paikkatietoaineisto
Suomen tunturialueista ei ole aiemmin koottu kattavaa sijaintitietoa, vaikka tarvetta tiedolle on ollut. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä o...
|
23.5.2017
|
|
Metsään.fi-päivitys kertoo suojelun arvoisista metsistä
Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun on päivitetty uutta tietoa metsäkuvioiden mahdollisesta soveltuvuudesta metsiensuojelun METSO-ohjelmaan. Toiveena on, että päivitys innostaisi metsänomistaji...
|
12.5.2017
|
|
Yhdessä tekeminen kannustaa metsänomistajia vapaaehtoiseen suojeluun
Tutkijoiden, metsäammattilaisten ja maanomistajien yhteistyö vähentää ennakkokuuloja, edistää vapaaehtoista suojelua ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden sopimisen. Metsän käytön eri tavoitteiden yh...
|
2.3.2017
|
|
Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta
Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millais...
|
1.2.2017
|
|
Suomi voi tarjota älykkäitä biotalouden ratkaisuja maailmalle
Suomen runsaat metsävarat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittää biotaloutta, mutta mikä tahansa biotalous ei ole kestävää. Isoja kysymyksiä ovat, osaammeko käyttää luonnonvarojamme viisaasti ja py...
|
26.1.2017
|
|
Rahoitusta saatavilla maatalouden ympäristövaikutusten tutkimukseen
Maatalouden ympäristövaikutusten MATO-tutkimusohjelman kolmas rahoitushaku avautuu helmikuussa. Tämänvuotisen haun teemoina ovat politiikkavaikutukset ja niiden yhteensovitus sekä maatalouden uusiutuv...
|
12.1.2017
|
|
Suomesta maailman ensimmäinen maa, jossa luonto saa oman liputuspäivän – Suomi100-vuonna liput liehuvat Suomen luonnon päivänä 26.8.2017
Vuonna 2017 Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. Sisäministeriö on antanut liputusmääräyksen ensi vuoden Suomen luonnon päivälle eli elokuun viimeis...
|
2.12.2016
|
|
Metsien monimuotoisuuden turvaaminen pohjautuu tutkittuun tietoon
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kautta rahoitettu tutkimus tuottaa arvokasta tietoa metsälajeista, erilaisten luonnonhoidon menetelmien vaikutuksista, metsäneuvonnan haa...
|
16.11.2016
|
|
Biotaloudessa kiinnitettävä huomiota luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen
Metsäbiotalouteen liittyvän puun käytön lisääminen voi olla ekologisesti kestävää, jos metsien monimuotoisuutta turvaavia ohjauskeinoja ja toimintatapoja tehostetaan, arvioivat Suomen ympäristökeskus ...
|
24.10.2016
|
|
Typpilaskeuma vaikuttaa perhoslajien kannanmuutoksiin Suomessa
Luonnossamme ovat yleistymässä kookkaat, liikkumiskykyiset, monisukupolviset, ravinnonkäytöltään laaja-alaiset tai typensuosijakasveja syömään sopeutuneet perhoset. Ilman typpilaskeuman aiheuttama maa...
|
6.10.2016
|
|
Geenivarojen oikeudenmukaista käyttöä turvaavaa sopimus voimaan Suomessa
Syyskuun 1. päivänä Suomessa tulee voimaan Nagoyan pöytäkirja, joka on kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan kasvien, el...
|
1.9.2016
|