Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä

Tiedote 22.7.2021 klo 12.54
Meriveden pintalämpötila satelliittihavainnoista 20.–21.7.2021. Kumpuamista on havaittavissa Suomen länsi- ja etelärannikolla. © SYKE-aineisto, sisältää muokattua Copernicus Sentinel -dataa (2021)

Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla sinilevää on huomattavasti vähemmän, mikä johtuu paikoin vesimassan sekoittumisesta.

Sinilevää havaittu järvillä keskimääräistä vähemmän, havainnot puolittuneet viime viikkoon verrattuna

Tällä viikolla sinilevää havaittiin tavanomaista vähemmän valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla. Viime sunnuntainen Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä sisävesillä: sinilevä voi olla sekoittuneena vesimassaan, jolloin sen havaitseminen voi olla vaikeampaa.

Hieman sinilevää havaittiin 26 virallisella havaintopaikalla, runsaasti sinilevää havaittiin kahdella havaintopaikalla ja erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei havaittu lainkaan. Kansalaisilta on tullut Järvi-meriwikiin viime viikonlopun ja tämän viikon aikana noin 90 havaintoa, joista viidesosassa havaittiin sinilevää.

“Järvillä sinilevää ja pintakukintoja tavataan tavallisesti eniten heinäkuussa ja elokuun alkuviikkoina. Esiintyminen painottuu runsasravinteisiin järviin”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine.

Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pintavesien lämpötilat vaihtelivat 16 ja 22 asteen välillä. Pohjois-Suomessa ja Lapissa pintalämpötilat vaihtelivat 14 ja 16 asteen välillä. Järvien pintavesien lämpötilat ovat pääosin pitkän ajan keskiarvoon verrattuna noin asteen kylmempiä.

Avomerillä ja rannikkoalueilla sinilevä on sekoittunut vesimassaan

Selkämeren ulappa-alueella viikkoja ollut sinilevälautta on nyt sekoittunut enemmän veteen. Suomenlahdella ja Saaristomerellä on paikoitellen veteen sekoittunutta levää. Suuria sinilevän pintalauttoja ei ole havaittu.

Itämeren rannikkoalueella sinilevätilanne on rauhoittunut. Havaintoja on tullut Järvi-meriwikiin huomattavasti vähemmän kuin viikko sitten, ja sinilevän kokonaisesiintyvyyttä mittaavan sinileväbarometrin arvo on tippunut kolmasosaan viikontakaisesta lukemasta. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää.

Erityisesti Suomenlahden rannikolla tapahtuneen kumpuamisen seurauksena meriveden pintalämpötila on pudonnut voimakkaasti ja pohjalta noussut kylmä vesimassa on sekoittanut vettä. Sinilevää voi kuitenkin edelleen esiintyä suojaisissa lahdelmissa, joissa vesi ei pääse vaihtumaan tehokkaasti. Kylmä vesimassa on todennäköisesti myös nostanut meren pohjassa olleita ravinteita pinnan läheisiin vesikerroksiin, mikä voi tarkoittaa uuden leväkukinnan kehittymistä sääolosuhteiden niin salliessa.

Meriveden pintalämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan laskeneet voimakkaasti. Perämerellä on mitattu 15–18 astetta ja Selkämerellä pääasiassa 14–17 astetta, mutta Porin Kaijakarin seudulla on tapahtunut hieman kumpuamista ja pintavesi on viilentynyt 10 asteeseen. Saaristomerellä pintalämpötila on 19–20 astetta ja Suomenlahdella 14–19 astetta.

Suomenlahdelle on ennustettu tänään navakkaa tuulta. Myös Pohjanlahdella tuuli on tänään ja huomenna voimakasta, mutta se laantuu tämän jälkeen. Viikonloppuna sää odotetaan lämpenevän, ja ensi viikolla on luvassa hellettä.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Leväkukintojen kesän riskiarvio

Levätilannekooste

TARKKA-palvelu

TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi

Merialueilta
 

Rannikon sinilevähavainnot koonnut

  • Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Avomeren sinilevähavainnot

  • Eotuki@syke.fi
  • Järjestelmäsuunnittelija Mikko Kervinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 275 (23.7. saakka)
  • Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088 (26.7. alkaen)

Itämeren tila

  • Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi (23.7. saakka)
  • Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 811, etunimi.sukunimi@syke.fi (26.7. alkaen)

Viestintä

  • Viestintäharjoittelija Sofia Patama, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 245, etunimi.sukunimi@syke.fi (30.7. saakka)

Kohderyhmä: