Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

”Hyvä kaupunkisuunnittelu on kaupunkijärjestelmien tunnistamista”

Uutinen 4.11.2013 klo 12.42
PeterNewman_1000px
Professori Peter Newman. © Anna Toppari
Kestävä yhdyskuntarakenne herätti keskustelua, kun Euroopan unionin COST-teknologiaverkoston tapaamiset kokosivat lokakuun lopulla Helsinkiin alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Loppuviikosta SYKEssä järjestetyssä vyöhykeseminaarissa tutkijat, suunnittelijat ja asiantuntijat pohtivat kaupunkiseutujen tulevaisuutta. ”Autoilu menettää suosiotaan jokaisessa maanosassa,” seminaarin pääpuhuja Peter Newman totesi.

Kansainvälisessä seminaarissa esiteltiin tutkimustuloksia muun muassa yhdentävästä suunnittelusta, saavutettavuusmenetelmistä sekä eri kaupunkien liikennevertailuista. Tuoreen näkökulman keskusteluun toi Euroopassa nyt ensimmäistä kertaa esitelty uusi kaupunkijärjestelmien teoria. Teoriaa esitteli australialainen professori Peter Newman yhdessä SYKEn erikoistutkija Leo Kososen kanssa. Kestävän kaupunkisuunnittelun uranuurtaja Newman on tutkinut autoriippuvuudesta eroon pääsemistä 1980-luvulta lähtien.

Tällä hetkellä Newman toimii muun muassa kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin liikenneasiantuntijana ja matkustaa eri puolilla maailmaa soveltamassa teorioitaan käytäntöön. ”Uudessa kaupunkijärjestelmien teoriassa on kyse kaupunkien tarkastelusta kolmen eri liikkumisjärjestelmän tuloksena. Teoria tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kaikkien kolmen kaupunkijärjestelmän tunnistamiseen, arvostamiseen ja kehittämiseen. Näistä kolmesta autokaupungin järjestelmä on se, josta on pyrittävä eroon, jos kaupungin halutaan menestyvän kaikilla kestävän kehityksen mittareilla. Kyse on siis kaupunkien valtaamisesta autoilta takaisin ihmisille,” Newman kiteyttää.

Peter Newman puhujapöntössä
"Autoilu menettää suosiotaan kaikkialla maailmassa", vyöhykeseminaarin pääpuhuja Peter Newman kertoi.

Autoon tukeutuvat alueet pitää uudistaa

Professori Newman korostaa, että kaupunkien pääkysymyksenä on nykyistä vahvempi joukkoliikenne- ja jalankulkukaupungin järjestelmien kehittäminen. ”Tällä hetkellä yksi suurimmista haasteista on autoon tukeutuvien kaupunkialueiden muuttaminen alueiksi, joilla ihmiset haluavat asua sen vuoksi, että jalan liikkuminen on helppoa ja hyvätasoinen joukkoliikenne on helposti saavutettavissa. Jos pystymme taidokkaasti muuttamaan esikaupunkia alueiksi, joilla autoriippuvuus on vähäistä, tulee niistä menestystarinoita. Helsingillä ja Kuopiolla on tästä hyviä esimerkkejä, ja tulemme teoriaa koskevissa kirjoituksissamme kertomaan maailmalle, kuinka muutos tehdään.”

Peter Newman kehuu pääkaupunkimme suunnitteluratkaisuja. ”Kävin Suomessa viimeksi 20 vuotta sitten. Helsinki on kehittynyt suotuisaan suuntaan noista ajoista. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat täällä melko vähäiset ja joukkoliikenteen saavutettavuus hyvä. Raitiovaunujärjestelmä toimii erinomaisesti ja metroliikenteeseen panostetaan.”

”Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on nähtävissä, että nuoret ihmiset haluavat enenevässä määrin asua keskustan tuntumassa jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulottuvissa.”

Newman muistuttaa, että myös lähiöiden ja alakeskusten kehittäminen on tärkeää. ”Monissa Helsingin seudun alakeskuksissa on edelleen näkyvissä autoilun perinne. Tapiola on esimerkki alueesta, joka on rakennettu helposti tavoitettavaksi viherkaupunginosaksi, mutta jossa suuri osa asukkaista omistaa auton. Hienoa on se, että Espoo on jatkossa tulossa osaksi metrojärjestelmää. Parhaiten toimivat alakeskukset syntyvät raidelinjojen risteymäkohtiin.”
Peter Newman auditoriossa.
Peter Newman puhui Suomen ympäristökeskuksessa täydelle auditoriolle.

SYKEllä rooli kestävien kaupunkialueiden puolestapuhujana

Newman näkee SYKEn rakennetun ympäristön tutkimustyön tärkeänä. ”SYKEllä on jatkossakin tärkeä rooli tutkitun tiedon tuottajana. Erityisesti jalankulkukaupungin ja joukkoliikennekaupungin järjestelmien taloudellisesta arvosta tarvitaan todistusaineistoa päätöksentekoon.”

”Ihmiset pelkäävät vanhastaan tiiviisti rakennettuja kaupunkeja, heille tulee ikäviä mielikuvia ahtaudesta ja rikollisuudesta. SYKEn tehtävä on kertoa, että oikein suunniteltuina tiiviit tiiviit jalankulku- ja joukkoliikennekaupungit kaupungit voivat olla viihtyisiä, menestyviä ja yksinkertaisesti parempia. ”

”Peruslähtökohtana on, että kaupunkien pitää olla hyviä elinympäristöjä asukkailleen. Ekologisuuden pitää sisältyä kokonaisratkaisuihin. Kaikki osapuolet hyötyvät autoriippuvuuden vähenemisestä: kaupungeista tulee ympäristöystävällisempiä; ne houkuttelevat osaamista ja samalla liiketoimintoja sekä taloudellista menestystä.  Konteksti on näin yksinkertainen” Newman vakuuttaa.

Enemmän tekoja, vähemmän pelottelua

Peter Newman kertoo, että autoilu on tutkitusti menettämässä suosiotaan eri puolilla maailmaa. ”Kiina, Intia ja jopa Lähi-idän öljyntuottajamaat panostavat tällä hetkellä metroliikenteeseen. Myös Afrikka on tulossa mukaan. Esimerkiksi Etiopian Addis Abeba on laatinut suunnitelman hiilineutraaliudesta, ja liikenteen osalta metroverkosto on tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.”

Newman näkee ajattelutapojen muutoksen isona, mutta täysin toteutettavissa olevana haasteena. ”Kestävän kaupunkisuunnittelun edistäminen on edelleen taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta jokainen voitto antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen ja vie ison askeleen kohti sitä.”

”En usko pelolla vaikuttamiseen, vaan toivon välittämiseen. Ihmisiä ei voi pakottaa muutokseen, vaan heidät täytyy ottaa mukaan työhön alusta lähtien. Kestävän kaupunkisuunnittelun avaimia ovat pitävä todistusaineisto, neuvottelu- ja suostuttelukyky sekä kokonaisratkaisun hahmottaminen yksittäisten päämäärien sijaan,” australialaisprofessori summaa.

Jonathan Köhler, Peter Newman, Mika Ristimäki
Saksalainen tutkija Jonathan Köhler (selin), Peter Newman ja SYKEn erikoistutkija Mika Ristimäki keskustelemassa.


Lisätietoa

Teksti ja kuvat: Anna Toppari

Kohderyhmä: