Uutinen 1.10.2013 klo 10.25
© Anna Tainio
Suomen ympäristökeskuksessa tiistaina 24.9. pidetyn rakennetun ympäristön ja asumisen tietoaineistoja käsittelevän RASTI-seminaarin suosio yllätti järjestäjät. Koulutukseen ilmoittautui ennätysmäiset 190 asiantuntijaa ja tutkijaa muun muassa eri kaupungeista, kunnista, ELY-keskuksista ja yliopistoista. Seminaari välitettiin videoyhteydellä lähes kahteenkymmeneen eri kaupunkiin ympäri Suomen.
RASTI-seminaarissa yhdistyi sitä edeltäneiden ’Alueidenkäytön tietojärjestelmät’- ja ’Paikkatieto asumisen ja yhdyskuntien kehittämisessä’ -seminaarien teemat. Se tarjosi asiantuntijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden kohdata kollegoita ja kuulla yhdyskuntarakenteen, elinympäristön, kaavoituksen ja asumisen tietoaineistojen hyödyntämismahdollisuuksista sekä uusista ominaisuuksista. Lisäksi seminaarissa käsiteltiin vyöhykkeisyyttä rakennetun ympäristön suunnittelussa ja seurannassa.
Tietovarantojen ja -palveluiden kysyntä kasvussa
”Rakennettu ympäristö ja asuminen ovat teemoja, joilla on yhteiskunnassa juuri nyt paljon kysyntää ja SYKEn tietoaineistoja on hyödynnetty monipuolisesti esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa, indikaattorien kehittämisessä ja vaikutusten arvioinneissa”, totesi SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman avatessaan tilaisuuden. ”On mielenkiintoista nähdä, minkälaisen aseman paikkatietopohjaiset vyöhykkeet tulevat saamaan päätöksenteossa tulevaisuudessa. Jo nyt niitä käytetään laajasti päätöksenteon tausta-aineistona.”
|
|
Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön RASTI-tiimi vasemmalta oikealle: Sirkka-Liisa Seppälä, Maija Tiitu, Ville Helminen, Kari Oinonen, Satu Vesala, Tiina Haapakoski, Kimmo Nurmio, Kaarina Vartiainen, Anna Strandell ja Outi Koskenniemi. Kuva: Anna Tainio
|
Seminaarin teemana uudet palvelut, vyöhykkeisyys ja lähiöiden kehitys
Seminaarin aamupäivän aikana SYKEn tutkijat esittelivät erilaisia rakennetun ympäristön tietoaineistoja, -järjestelmiä ja sähköisiä palvelukokonaisuuksia. Ne palvelevat kansalaisia, asiantuntijoita ja päättäjiä muun muassa elinympäristön muutoksien ja ajankohtaisten asioiden seuraamisessa (vahtipalvelu Tarkkailija), kansalaisten tiedon hyödyntämisessä elinympäristöjen suunnittelussa ja seurannassa (kyselypalvelu Harava), ja tarjoavat menetelmiä kaupunkikeskustojen ja yhdyskuntarakenteiden vyöhykkeisyyden monipuoliseen tutkimukseen.
Iltapäivän esityksissä käsiteltiin muun muassa Helsingin ja Tampereen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaa ja Helsingin yliopistolla tehtävää lähiöiden sosioekonomista kehitystä koskevaa tutkimusta, jossa hyödynnetään SYKEn paikkatietoaineistoa. Lisäksi iltapäivällä keskityttiin asuinalueiden etniseen eriytymiseen ja siihen, miten asumisvalinnat vaikuttavat tähän kehitykseen, sekä väestöltään vähenevien kuntien vuokra-asuntotilanteeseen.
Tietovarantojen ja -palveluiden arvo muodostuu käyttäjien kokemuksien kautta
Seminaarin aamupäivän puheenjohtaja, SYKEn ohjelmajohtaja Juhani Kettunen pohti rakennetun ympäristön tietovarantojen ja palveluiden kehitystä Monitor 2020 -ohjelman tavoitteiden kautta. Monitor 2020:n tavoitteena on koota yhteen vesi- ja ympäristöseurannat, jotta ne palvelisivat käyttäjiä entistä tehokkaammin ja näin tieto olisi avoimesti kaikkien hyödynnettävissä.
|
|
”Rakennetun ympäristön tietovarantojen ja -palveluiden hyödyntäminen on jo muuttunut lihaksi ja luuksi”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen ohjelmajohtaja Juhani Kettunen. Kuva: Anna Tainio
|
”Monet Monitor 2020 -ohjelmassa asetetuista tavoitteista on jo saavutettu rakennetun ympäristön tietovarantojen ja -palveluiden kehittämisessä. Tieto on avoimesti ja nopeasti käyttäjien hyödynnettävissä tukien tämän päivän hektistä päätöksentekoa. Rakennetun ympäristön tietovarantojen ja -palveluiden hyödyntäminen onkin jo muuttunut lihaksi ja luuksi. Tästä hyviä esimerkkejä ovat vahtipalvelu Tarkkailija ja kyselypalvelu Harava. Me Monitor 2020 -ohjelmassa voimme oppia paljon siitä, miten palvelut voidaan muotoilla siten, että ne ovat vaikuttavia ja palvelevat käyttäjiä tehokkaasti ja sujuvasti.”
Teksti ja kuvat: Anna Tainio