Tausta
Raskasmetallien ympäristöriskin arviointi on EU/EAA alueella perustunut vuosia liuenneisiin eli suodatettuihin pitoisuuksiin. Monitorointia on tehty Suomessa myös kokonaispitoisuuksiin perustuen. Nämä yksiköt antavat toki riittävän kuvan kokonaisainemääristä mutta ekologisen riskinarvioinnin eli pitoisuuksien merkityksen arvioimisen kannalta ne ovat vähemmän käyttökelpoisia. Tieteelliseen tietoon perustuen tarkemman riskin arvion saa huomioimalla vapaan, ns. biosaatavan metallin määrä. Tätä metallin käyttäytymistä luonnonvesissä ohjaa veden laatu ja siinä lähinnä pH, liuennut orgaaninen hiili ja kovuus. Euroopan yhteisön ympäristölainsäädännössä haitta-aineiden esiintymistä säädellään ns. prioriteettiaineiden direktiivillä, joka kuuluu Vesipuitedirektiivin alaan. Uudessa prioriteettiainedirektiivissä (2013/39/EU) otetaan nikkelin ja lyijyn reaktiivisuus huomioon ja näiden raskasmetallien ympäristölaatunormit sisävesien pintavesissä mitataan biosaatavana metallina. Myös muut raskasmetallit käyttäytyvät samalla tavalla ja kansainvälisen yhteistyön toimesta on kehitetty useille metalleille bioligandimalleja, joiden avulla voidaan arvioida paikkakohtaisia haitattomia (PNEC) pitoisuuksia. BLM malleja on tarjottu työkaluiksi käytännön riskin arviointi työhön koska biosaatavan pitoisuuden määrittäminen perinteisin analyysimenetelmin ei onnistu. Ongelmana on kuitenkin, että mallit on kehitetty vesissä, jotka eivät vastaa tyypillisiä Pohjoismaisia pintavesiä, jotka ovat happamia ja pehmeitä.
Tavoitteet
- Tuottaa toksisuusaineistoa metalleille ja testata bioligandimalleja Pohjoismaisissa vesityypeissä.
- Järjestää työpaja, jossa tuodaan eri käyttäjäryhmät ja mallien kehittäjät yhteen sekä opastetaan mallien käyttöön ja niiden hyviin ja huonoihin puoliin.
Menetelmät
Yhteispohjoismaiden projektin tarkoituksena on tuottaa toksisuustestiaineistoa kuparille, sinkille ja nikkelille käyttämällä paikallisia lajeja. Aineiston avulla yhteistyötahot eli mallien kehittäjät testaavat BLM malleja ja mahdollisesti korjaavat malliparametreja, jotta ne toimisivat luotettavammin pehmeissä ja happamissa vesissä.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Matti Leppänen, p. +358 295 251 368, matti.t.leppanen@ymparisto.fi
Tarkempi projektikuvaus englanninkielisillä sivuilla.