Ekologisen tilan luokitteluindeksien keskitetty laskenta (EKOLAS)

Ajankohtaista

• EKOLAS-hankkeen loppuraportti (pdf) (2 147 kB)

Tausta

Pintavesien tilan arviointi on oleellinen osa vesienhoidon tietoketjua, sillä tila-arvioita käytetään vesistöjen hoito- ja kunnostustarpeen määrittelyssä. Ekologisen tilan arviointi perustuu ensisijaisesti biologisiin laatutekijöihin, mikäli niistä on kattavaa seuranta-aineistoa saatavilla.

Vain osa biologisten indeksien laskennasta on toteutettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmissä. Valtaosa indeksilaskennasta tehtiin vuoden 2015 luokittelua varten käsityönä erilaisilla laskentatyökaluilla. Työ oli aikaa vievää, työlästä ja myös virhealtista.

Tämän vuosina 2017–2018 toteutetun hankkeen päätavoite oli sisävesien ja rannikon biologisen tilatiedon tuottamisen ja siihen liittyvän tietoketjun tehostaminen. Hankkeessa tuotettiin keskitetysti SYKEssä jokien, järvien ja rannikon biologisen tilan arviot vesienhoidon 3. tilaluokittelua varten.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa:

1. kehitettiin keinoja ja laskentarutiinit miten nykyisistä tietolähteistä voidaan mahdollisimman keskitetysti hakea ja tehokkaasti tuottaa indeksitieto,
2. tuotettiin keskitetysti SYKEssä vesienhoidon 3. kauden biologisten laatutekijöiden laskennallinen luokittelutieto (jakso 2012–2017), ja
3. toteutettiin kaikkien laatutekijöiden vesimuodostumakohtaisten arvojen laskenta ja vienti Hertta-tietojärjestelmään.

Aineistojen koonti ja luokitteluindeksien laskenta toteutettiin SYKEssä R-ohjelmointiympäristössä. Indeksien laskenta ja tulokset vietiin Hertta-tietojärjestelmän vesienhoito-osioon ELY-keskuksissa tehtävää luokittelutyötä varten. Hanke toteutettiin yhteistyössä vesien luokittelutyötä tekevien ELY-keskusten asiantuntijoiden kanssa. LUKE vastasi kalaston indeksilaskennasta.

Vesienhoidon 3. kauden arvioinnissa on mukana kaikkiaan 6875 vesimuodostumaa. Näistä yli kolmasosasta oli käytössä biologisia lajiaineistoja vuosilta luokittelujaksolta 2012–2017. Lisäksi tietoa klorofyllipitoisuudesta oli yli puolesta järvistä ja rannikkovesistä.

 

Hankkeen hyöty ja jatkokehitystarpeet

EKOLAS-hankkeessa aloitettu keskitetyn indeksilaskennan kehitys on nähty laajalti toimivaksi. Keskitetyssä laskennassa aineistojen virhelähteet voidaan kontrolloida ja laskentavirheet minimoida. Samalla mahdolliset virheet, aineistojen täydennykset ja linkitysten päivitykset voidaan keskitetysti korjata.

Indeksien keskitetty laskenta SYKEssä on myös tuonut säästöä ELY-keskuksille, sillä resursseja on vapautunut varsinaiseen luokittelun asiantuntijatyöhön (seuranta-aineistojen edustavuuden arviointi ja arvioidun luokan muodostaminen).

Jatkossa tulisi erityisesti:

1. hyödyntää tehokkaammin seurantatietoja vesienhoidon painearvioinnin tukena,
2. kytkeä tiiviimmin latvavesistöjen tila vesienhoidon suunnitteluun,
3. perustaa päällyslevien ja vesikasvien seurantatiedolle tietojärjestelmä, ja
4. toteuttaa tilaluokittelua jatkuvana ja reaaliaikaisempana.