Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

IHKU-mallin käyttöesimerkkejä

Seuraavassa esitetään kaksi esimerkkiä työkalun käytöstä:
 

Esimerkki 1:

Keskikokoisessa suomalaisessa kunnassa suunnitellaan toteutettavaksi tulisijan omistajille suunnattua infokampanjaa tulisijan oikeaoppisesta käytöstä. Kunnan ympäristöasiantuntija arvioi kampanjan vähentävän vuosittaisia pienhiukkaspäästöjä yhteensä 3 tonnia. Hän arvioi lisäksi, että 80 % kuntalaisten puun käytöstä tapahtuu taajama-alueilla sijaitsevissa asuintaloissa, 10 % haja-asutusalueilla sijaitsevissa asuintaloissa ja 10 % vapaa-ajan asunnoissa. Kunnan ympäristöasiantuntija syöttää arvioimansa päästömäärät IHKU-haittakustannuslaskuriin seuraavasti: 1) Pientalojen kiukaat ja takat, Primääri-PM2.5, taajama: 2,4 t, 2) Pientalojen kiukaat ja takat, Primääri-PM2.5, haja-asutus: 0,3 t ja 3) Kesämökkien takat ja kiukaat, Primääri-PM2.5: 0,3 t. Täten toimenpiteen rahalliset terveyshyödyt olisivat keskimääräisen arvion mukaan:

2,4 t * 70 000 €/t + 0,3 t * 8 700€/t + 0,3 t * 5 500 €/t = 172 260 €/vuosi. Vastaava hyöty voidaan ajatella saatavaksi joka vuosi niin kauan kuin toimenpiteen vaikutus kestää. Oletetaan, että kampanjan järjestäminen maksaa 20 000 € ja että sille arvioitu vaikutus säilyy, kun kampanja uusitaan kolmen vuoden välein. Tällöin yksi kampanjaan käytetty euro tuo rahallisia terveyshyötyjä noin 26 euron edestä

Päästövähennysten määrien ja sijaintien lisäksi ympäristöasiantuntijan on tärkeää pystyä arvioimaan kuinka hyvin kyseinen kunta vastaa kooltaan ja asukastiheydeltään keskimääräistä suomalaista, johon IHKU-työkalun arviot perustuvat. Erityisesti kunnan taajama-alueen ominaisuudet määrittelevät pitkälti haittakustannuslaskennan tuloksia.
 

Esimerkki 2:

Etelä-Suomessa sijaitseva voimalaitos tekee investointeja savukaasunpuhdistimiin ja polton optimointiin, joiden seurauksena vuosittaisten päästöjen oletetaan vähenevän seuraavasti: NOx (ilmoitettu NO2:na) 50 t, SO2 200 t ja hiukkaset 1 t. Polttotekniikan ja hiukkaserottimen perusteella yrityksen ympäristöpäällikkö arvioi, että piipusta ulos tulevien PM2.5-hiukkasten osuus kaikkien hiukkasten massasta on 40 %.

Toimenpiteen rahalliset hyödyt olisivat keskimääräisen arvion mukaan: 50 t* 430 €/t + 200 t * 1 300 €/t + 0,4 t * 10 000 €/t = 285 500 €/vuosi. Vastaava hyöty voidaan ajatella saatavaksi joka vuosi niin kauan kuin uusi järjestelmä on toiminnassa. Jos investointi- ja käyttökustannukset korkotasoineen lasketaan vuosikustannuksiksi samalle ajanjaksolle, voidaan kustannuksia helposti verrata hyötyihin.

Malli on tehty pääasiassa isomman mittakaavan kuin yhden päästölähteen vaikutusten tarkasteluun, jolloin yksittäisen laitoksen aiheuttamat terveyshaitat päästötonnia kohti voivat erota keskiarvosta merkittävästi. Kuvista C3 ja C4 nähdään, että erityisesti PM2.5- ja SO2-päästöjen aiheuttamat pitoisuusvaikutukset näkyvät selvästi voimakkaimpina muutaman kilometrin etäisyydellä päästölähteestä, vaikka päästöt tulevat teollisuuslaitosten korkeista piipuista. Tämän vuoksi lähellä taajamaa sijaitsevan laitoksen yhtä päästötonnia kohti lasketut terveyshaittakustannukset voivat olla selvästi keskiarvoa suuremmat. Keskimääräisen laitoksen kohdalla voidaan kuitenkin katsoa, että kustannusarvio sisältää tärkeimmät terveyshaitat, joita tarkastelluista epäpuhtauksista tällä hetkellä tiedetään syntyvän ja joita osataan arvottaa rahallisesti.

Jos esimerkkiä tarkastellaan esim. BAT-poikkeaman määrittämistä ajatellen, tulee lisäksi huomioida myös muut haitalliset ympäristövaikutukset kuin ihmisille aiheutuvat terveyshaitat. Ne on jätetty mallilaskelmista pois, koska vakiintuneita laskentamenetelmiä ei vielä ole. Esim. alentuneen biodiversiteetin aiheuttamat kustannukset saattavat kuitenkin olla merkittäviä (Preiss ym. 2008). Luvun 3.4 Suomea koskevan esimerkin perusteella voidaan saada arviota näiden haittakustannusten suuruusluokista. Siinä konservatiivinen arvio oli, että ekosysteemivahinkojen kustannukset toisivat SO2:n kohdalla 10 %:n ja NOx:n kohdalla 100 %:n lisän kyseisistä ilmansaasteista aiheutuvien terveyshaittakustannusten päälle. Tämän esimerkin kohdalla niistä tulisi siis noin 47 500 €/a lisäkustannukset.

Julkaistu 12.2.2018 klo 8.21, päivitetty 14.2.2018 klo 8.41