Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä

Metsäjärvi Ylämaalla

Seurantaohjelman tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja-alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden (happamoittavat yhdisteet, raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä niiden pitkän aikavälin muutoksista makean veden ekosysteemeissä. Järvillä ja joilla/puroilla tehdään intensiivistä fysikaalis-kemiallista vuodenaikaisseurantaa, jolla selvitetään ilman epäpuhtauslaskeuman muutoksen vaikutuksia pintaveden tilaan ja mahdollisia vaikutuksia eliöstöön, vedenlaadun vuodenaikaisten vaihteluiden esiintymistä, sekä valuma-alueilla tapahtuvien eri prosessien muutoksien sekä ilmaston vaihtelun heijastumista pienjärvien tilaan.

Ohjelman seurantaverkko koostuu pienistä (< 1 km2) metsäalueilla vesistöalueiden ylimpänä sijaitsevista latvajärvistä ja -joista/puroista kattaen maantieteellisesti Suomen eri alueet. Seurantakohteet sijaitsevat pääasiassa suojelluilla alueilla, joten niihin ei kohdistu merkittävää suoraa ihmistoiminnan vaikutusta, ja ovat siten edustavia ilmansaasteiden ja ilmaston muutoksen vaikutusten tutkimukseen. Seurantaohjelmassa on mukana kansainvälisiin ilmansaasteiden vaikutusseurantaverkostoihin kuuluvia kohteita,  kuten Ympäristön Yhdennetyn Seurannan (YYS, UNECE ICP IM) ohjelman ja ilmansaasteiden vesistövaikutusten seurannan (UNECE ICP Waters) tutkimusjärvet - ja purot ja   Lisäksi osa järvistä on mukana myös SYKEn valtakunnallisessa EU:n vesipuitedirektiivin alaisessa referenssikohteiden tilan ja pitkäaikaismuutosten kemiallisessa ja biologisessa seurannassa. Eri ohjelmista integroituna seurantaverkko koostuu 25 kohteesta.

Tietoa kansainväliseen ilmansaasteiden vaikutusten arviointiin

Seurantaverkko tuottaa tietoa YK:n Euroopan talouskomission ilmansuojelusopimuksen ilman epäpuhtauksien vaikutusohjelmaan (UNECE CLTRAP), jossa vesistöjen osalta painopisteenä ovat trenditarkastelut ja eliöiden annos/vaste –suhteet. Osa seurantaverkon järvistä kuuluu virallisesti ECE:n ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi-ja seurantaohjelmaan (UNECE ICP Waters). Seurantaverkko tuottaa tietoa myös EU:n päästökattodirektiivin (NECD) ilmansaasteiden ympäristövaikutusten arviointia varten. Muiden laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus ja seuranta on myös kansainvälisiä ympäristösektorin painopistealueita. 

Happamoituneet järvet toipumassa

Happamoitumiselle herkkiä ja ilmansaasteiden happamoittavia alueita ja pienvesistöjä sijaitsee laajalti koko maan alueella. Happamoitumi­sen kehityksen seuraaminen edellyttää siten alueellisesti kattavaa seurantaa. Seuranta sisältää sekä pitkälle happamoituneita että kehityksen eri vaiheissa olevia pienvesistöjä. Rikkilaskeuma on huomattavasti vähentynyt viimeisen 15-20 vuoden aikana, ja monet järvet ovat toipumassa happamoitumisesta. Pitkäjänteinen ja intensiivinen seuranta on kuitenkin tärkeää arvioitaessa suurien ja kalliiden päästövähennysinvestointien vaikutuksia ja riittävyyttä, sekä tuotettaessa tietoa jatkotoimenpiteiden ohjaamiseksi. Yleisestä toipumiskehityksestä huolimatta monet järvistä kärsivät edelleen happamoituneista olosuhteista, toipuminen on ollut heikkoa ja toipuminen edes lähelle sitä tilaa, mikä vallitsi ennen rikkilaskeuman aikakautta, voi kestää vuosikymmeniä. Vesikemiallisen toipumisen myötä myös biologinen toipuminen happamoitumisesta edistyy. Monissa järvissä happamuus on kuitenkin yhä kriittisellä tasolla herkimmille eliöryhmille, ja herkimpien lajien merkittävä palautuminen voi kestää myös vuosikymmeniä.

Ilmastonmuutos uusi haaste

Ilmastonmuutoksen on arvioitu tulevaisuudessa aiheuttavan muutoksia lämpötilaolosuhteisiin, hydrologisiin prosesseihin sekä aineiden kiertoon ekosysteemeissä. Ilmaston muuttumisen on jo havaittu aiheuttaneen muutoksia järvien fysikaalis-kemialliseen tilaan ja vesieliöstöön. Nyt havaittujen  ja tulevaisuudessa tapahtuvien ilmaston muuttumisen indikaatioiden etsintä tarvitsee tiheää vuodenaikaistietoa järvien pitkän aikavälin fysikaalis-kemiallisista vaihteluista ja muutoksista. Pohjatyön ja referenssiaineiston seurantatutkimukselle luovat useimmista seurantajärvistä tiheästi kerätyt 30 vuoden fysikaalis-kemialliset aikasarjat. Laaja-alaisista ympäristömuutoksien tutkimuksessa tulevaisuuden haasteena ovat ilman epäpuhtauslaskeuman ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat yhteisvaikutukset. Yksi esimerkki on Suomessa sekä laajoilla alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittu vesistöjen ruskettuminen eli orgaanisen hiilen määrän kasvu.

Julkaistu 6.5.2013 klo 13.54, päivitetty 1.12.2017 klo 15.30

Kohderyhmä:

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.