Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategisen kokonaisuuden Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi tavoitteen 3 (Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) yhdeksi toteutuskeinoksi on kirjattu ”Selvitetään mahdollisuus ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä”.
Hankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat:
Mikä on tarkoituksenmukainen määritelmä ympäristöluvanvaraisen toiminnan ilmastovaikutuksille?
- Analysoidaan ilmastovaikutusten määrittelyn näkökulmia ja rajauksia sekä näiden nettovaikutuksia.
Mitkä olisivat toimivia menetelmiä ympäristöluvanvaraisten laitosten ilmastovaikutusten arvioimiseksi ympäristölupamenettelyssä?
- Laaditaan tarkastelu ilmastovaikutusten arvioinnin soveltumisesta ja rajaamisesta erilaisiin ympäristö-luvanvaraisiin toimintoihin.
Millaisia oikeudellisia reunaehtoja ilmastovaikutusten huomioon ottamiselle ympäristölupamenettelyssä voidaan tunnistaa (esim. suhde päästökauppaan, muuhun EU-oikeuteen, kansalliseen ympäristöoikeuteen ja perustuslakiin) ja minkälaisia lainsäädännöllisiä muutoksia se edellyttäisi?
- Analysoidaan seuraavia vaihtoehtoja: 1) lainsäädäntö edellyttäisi pelkkää ilmastovaikutusten arviointia ja 2) lainsäädäntö edellyttäisi ilmastovaikutusten arvioinnin lisäksi sitä, että arvioinnin tulokset vaikuttavat lupamääräyksiin ja luvan myöntämiseen, 3) muut mahdolliset lähestymistavat kuten yritysten vapaaehtoiset sitoumukset, esim. UN Global Compact, Science Based Targets sekä GHG Protocol ja CDP Reporting.
Millaisissa toiminnoissa ja minkälaisilla rajauksilla ilmastovaikutusten arvioinnin ottaminen osaksi ympäristölupamenettelyä olisi tarkoituksenmukaista ja toisi lisäarvoa muiden ilmastopolitiikan ohjauskeinojen lisänä?
Millaisia ympäristövaikutuksia (suoria ja epäsuoria) ilmastovaikutusten arvioinnin kytkemisellä ympäristölupaan voidaan tunnistaa?
Mitkä olisivat ilmastovaikutusten arvioinnilla laajennetun ympäristölupamenettelyn vaikutukset sen soveltamisalan alaisten laitosten ja muiden laitosten tasapuolisen kohtelun ja mahdollisten kustannusten näkökulmasta?
Mitä tietoa yksittäisellä toimijalla on mahdollista saada eri arvoketjun toimijoilta ns. epäsuorista ilmastovaikutuksista? Miten luotettavaa tämä tieto on? Tuotetaan listaus mahdollisista muista instrumenteista, joissa epäsuoria ilmastovaikutuksia jo pyritään kartoittamaan (esim. ympäristöjärjestelmä/ISO 14001 tai muut vapaaehtoiset standardit, sitoumukset tai raportointi-instrumentit).
Aikataulu
Hanke käynnistyi huhtikuussa 2020 ja päättyy 30.4.2021.
Lisätietoja
- Kehittämispäällikkö Kimmo Silvo, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 640
- Professori Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto (UEF), etunimi.sukunimi@uef.fi, p. 046 920 9189