Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Osahankkeet

Suunnittelu

(SYKE-Joensuu + kunnat, Itä-Suomen yliopisto/Mekrijärvi)

Hankkeen tavoitteena on kehittää kunnostusmenetelmiä siten, että hyvällä kokonaisvaltaisella suunnittelulla sekä oikeilla toteutustavoilla ja toimintamalleilla voidaan välttää biomassan poistosta vesistöille aiheutuvat riskit. Toimintamallien laajempi käyttöönotto parantaa kohdevesistöjen ekologista tilaa, lisää vesistöjen tuottokykyä, parantaa vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä siihen pohjautuvaa matkailu- ja muuta yritystoimintaa pitkällä aikavälillä. Kestävän aluetalouden mallien ja vaihtoehtojen arviointi aihepiirissä luo mahdollisuuksia parantaa paikallisten tahojen yhteistyötä ja verkostoitumista.

Hanke käsittää 3 kohdealuetta, joille tehdään järvikohtaiset kunnostussuunnitelmat sekä vesistökohtaiset järviruokokasvustojen poiston yleissuunnitelmat. Kunnostussuunnitelmissa kerrataan lyhyesti tämänhetkinen tilanne ja tehdyt sekä suunnitellut kunnostustoimenpiteet tavoitteineen. Suojelualueet käsitellään omina kokonaisuuksinaan ja niille asetetut tavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Muita huomioitavia asioita ovat mm. kaavoitus, arvot, intressit.

Pääpaino suunnitelmissa on kuitenkin järviruovikoissa. Suunnitteluprosessissa kartoitetaan olemassa olevat ruovikkovarat mm. uusia kartoitusmenettelyjä luoden sekä olemassa olevia hyödyntäen. Mahdolliset intressiristiriidat esimerkiksi suojelun, vesistökunnostuksen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden tai kalastusintressien kesken huomioidaan ja osallistamisen kautta pyritään estämään mahdollisten konfliktien synty.

Suunnitteluprosessin aikana kultakin järveltä valitaan kaksi viranomaisten, maanomistajien ja käyttäjätahojen kautta esille noussutta kunnostuskohdetta, joissa voidaan uuden vesilain antamissa puitteissa toteuttaa menetelmäkehittelyjen pohjaksi hankkeen tavoitteiden mukaista toimenpiteitä (mm. ruoppauksia, niittoja). Kohteiden tulee olla toimenpiteisiin myönteisesti suhtautuvien maanomistajien mailla ja maanomistajan tulee osallistua toteutuksen kustannuksiin. Myös naapureiden tulee olla hankkeeseen suostuvaisia eikä toimenpiteestä saa syntyä intressiristiriitoja. Alueella ei myöskään saa olla käynnissä oikeusprosesseja.

Ruovikoiden käytön tekninen soveltuvuus yrittäjyyden näkökulmasta arvioidaan osana suunnitteluprosessia karkeasti (maanomistajien myönteisyys toimenpiteelle, riittävän laaja-alainen sekä hyödynnettävissä oleva ruovikko, liikenneyhteydet, koneiden sekä massojen nostolle ja laskulle soveltuvat paikat, ym). Tavoitteena on järvikunnostuksen ja siihen liittyvän yritystoiminnan kytkeminen osaksi paikallista elinkeinotoimintaa ja kestävää kehitystä. Suunnitteluprosessin järviruokomassojen määrän ja hyödynnettävyyden arvioinnin kautta saadaan parannetuksi vesistökunnostuksiin ja bioenergian käyttöön pohjautuvan yritystoiminnan edellytyksiä alueella taloudellisen ennakoitavuuden lisääntymisen kautta. Yrittäjien koulutuksella voidaan parantaa toteutuksen laatua.

Hankkeessa selvitetään myös toiminnan edellyttämät lupamenettelyt ja tuotetaan malli hyville lupahakemuksille. Laajempien lupakokonaisuuksien käsittelyn avulla järviin tehtäviä toimenpiteitä, tehtävien toimenpiteiden laajuutta ja toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida kattavammin. Tuolloin myös erityiskohteissa tehtävien toimenpiteiden yksityiskohdat voidaan ottaa paremmin huomioon. Laajempien lupakokonaisuuksien suunnittelun ja toteutuksen aikataulutuksen avulla viranomaisten on helpompi valvoa toimenpiteiden toteutumista suunnitelman mukaisena sekä kontrolloida toteuttamisen yksityiskohtia (kuka tekee, missä ja miten). Maanomistajille laajempien kokonaisuuksien luvitus mahdollistaa yrittäjien kilpailutuksen edut sekä toimenpiteiden tekemisen seurauksena syntyneen massan kuljetuksen pois tontilta.

Suunnitelmien ja niiden pohjalta tehtyjen toimenpiteiden laadullisia vaikutuksia arvioidaan kyselyillä ranta-asukkaille ja alalla toimiville yrityksille hankkeen alussa ja lopussa. Hankkeen avulla aikaansaatavat yritysten yhteistyösopimukset toimivat myös projektin vaikutusten mittarina.

Ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun perustettiin marraskuussa 2011 työryhmä, jonka tavoitteena on ekosysteemipalveluja optimoiva ja ilmastonmuutoksen huomioiva luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelumenettelyn luominen. Menettelyn avulla kohdennetaan käytännön hoitotoimia rannikko- ja ranta-alueille. Urakoitsijoille sopivien kunnostuspakettien avulla tuetaan yrittäjyyttä. Työryhmätyöskentelyn pohjalta valmistellaan Suomen rannikkoalueiden ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun opas vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmä myös suunnittelee uusia rahoituskeinoja ja toimintatapoja ranta-alueiden luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Hankkeemme edustaja on nimetty työryhmään.

Vesiensuojelutekniikan kehittäminen

(SYKE-Joensuu, PKAMK)

Vesikasvillisuuden poistossa on aikaisemmissa hankkeissa pääosin keskitytty kasvillisuuden niittämiseen, joko jääpeitteen aikana tai veneeseen kiinnitettyjen laitteiden avulla. Tässä hankkeessa kunnostuskokeiluja tehdään koskien myös vedenalaista osaa (juurakot, detritus, sedimentoitunut aines). Hankkeen keskeinen osa on selvittää kunnostustyön yhteydessä (kohdejärviltä valittavilla pilottialueilla, 2/järvi) tehtävien selvitysten kautta haetaan oikeita toteutustapoja ja toimintamalleja, joilla voidaan välttää biomassan poistosta vesistöille aiheutuvat riskit.

Kasvillisuusmassojen ja orgaanisen aineksen hyödyntäminen

(Itä-Suomen yliopisto, SYKE-Joensuu, PKAMK)

Hankkeen keskeinen osa on selvittää kunnostustyössä (kohdejärviltä valittavilla pilottialueilla, 2/järvi) kertyvän massan jatkokäyttömahdollisuuksia bioenergian tuotannossa (pellettien osamateriaalina sekä biokaasun ja biohiilen tuotannossa), maanparannusaineena (kompostointi, lannoitteiden pohjamateriaali) sekä muissa käyttömuodoissa (esim. karjan kuivikkeena). Biokaasutuskokeiluissa hyödynnetään liikuteltavaa biokaasureaktoria, jolla voidaan käsitellä muutaman kuutiometrin massoja kerrallaan. Hankkeessa kokeillaan myös uusia käsittelymenetelmiä mm. biokaasun tuottamisessa. Hanke osallistuu valtakunnallisella tasolla yrittäjyyden edistämiseen mm. uusien rahoituskeinojen ja toimintatapojen suunnittelussa. Lisäksi "Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa "-hankkeen ulkopuolisten yhteistyöhankkeiden kautta haemme uusia käsittelymenetelmiä järviruo'olle. Niitetyistä kasveista tuotettu energia on hajakuormituksen mukana vesistöön kulkeutuneiden ravinteiden energiasisällön hyötykäyttöä.

Yritystoiminnan ja koulutuksen kehittäminen

(PKAMK, SYKE-Joensuu)

Yritystoiminnan kehittäminen on myös keskeinen osa hankkeessa. Vesistöjen kunnostustarvetta on runsaasti maakunnan vesissä ja lisääntyvä vapaa-ajan asutus ja muu vesistön käyttö luo tarpeita toiminnalle. Suurten järvien ohella kunnostustarvetta on erityisesti keskikokoisissa ja pienissä järvissä. Yritystoiminnan kehittämiseksi laaditaan toimintamalli ja -opas sekä tiedotetaan hankkeesta ja koulutetaan toimijoita. Koulutuksen kautta yrittäjät voivat ottaa käyttöön luontoystävällisemmät ja monimuotoisuuden syntyä toteuttavat toimintatavat. Tämä lisää ympäristön viihtyisyyttä sekä palvelee toimenpiteiden vaikutusten vähentämistavoitetta ja lisää asukkaiden luottamusta toimenpiteiden toteutukseen.

Valtakunnallisella tasolla pyrimme edistämään yrittäjyyden edellytysten syntymistä mm. hoitopakettien synnyttämisen sekä laadittavan ohjeistuksen avulla. Kansallinen työryhmä myös suunnittelee uusia rahoituskeinoja ja toimintatapoja ranta-alueiden luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Vaikutukset vesien ja rantaluonnon tilaan

(SYKE-Joensuu)

Hankkeessa selvitetään töiden aikaiset vaikutukset veden laatuun, vesistön tuottokykyyn sekä vesi- ja rantaluontoon (monimuotoisuus). Selvitysten kautta haetaan oikeita toteutustapoja ja toimintamalleja, joilla voidaan välttää biomassan poistosta vesistöille aiheutuvat riskit. Yrittäjien koulutus edesauttaa tavoitteiden toteutumista.

Kunnostuksen taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten yhteensovittaminen kokonaiskestävyyden arvioinnin avulla

(SYKE-Joensuu)

Kunnostustoiminnalla on vaikutuksia monessa eri ulottuvuudessa ja vaikutukset saattavat olla myös keskenään ristiriitaisia. Ristiriitaisuuksia pyritään ennaltaehkäisemään eri intressiryhmien osallistamisella suunnittelun aikana. Projektissa arvioidaan kunnostuksen taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, sekä selvitetään eri vaihtoehtoehtojen ominaisuudet, kun otetaan huomioon kestävyyden eri ulottuvuuksien muodostama kokonaisuus. Vaikutukset liittyvät työllisyyteen, aluetalouteen, monimuotoisuuteen ja vesien tilaan.

Tiedottaminen

(Syke-Joensuu koordinoi, kaikki organisaatiot mukana)

Hankkeesta tiedotetaan sen eri vaiheissa tiedotusvälineissä sekä kohdennetusti vesistöjen vesialueiden ja rantojen omistajille sekä alan toimijoille. Hankkeen nettisivujen kautta kiinnostuneet voivat seurata hankkeen edistymistä. Hanke osallistuu myös paikallisiin tapahtumiin sekä erilaisiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin. Hanke järjestää myös omia tiedotustilaisuuksia.

Liitetiedostot

Julkaistu 15.4.2013 klo 14.02, päivitetty 22.12.2014 klo 13.12