Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

JÄREÄ-hankkeen tausta

Pintavesien tilan parantaminen on yksi keskeisiä osa-alueita Euroopan unionin ympäristöpolitiikassa. Vuonna 2000 voimaan tullut Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää hyvää ekologista tilaa ja sen saavuttamista sekä säilyttämistä kaikissa pintavesissä. Pintavesien tilaa ja tilan kehitystä arvioidaan biologisilla tekijöillä yhdessä fysikaalis-kemiallisten (veden laatu) ja hydromorfologisten tekijöiden kanssa. Hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi vesienhoitoalueille on laadittu toimenpideohjelmat (TPO). Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen edellyttää myös kunnostustoimien kehittämistä sekä niiden aluetaloudellisten vaikutusten arviointia. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen ovat keskeisesti huomioitu direktiivissä.

Monissa järvissä pitkään jatkunut kuormitus näkyy erityisesti rantavyöhykkeen kasvillisuuden lisääntymisenä sekä pohjan liettymisenä. Ranta- ja vesikasvillisuus, mm. järviruokovyöhykkeet saattavat olla useita satoja metrejä leveitä peittäen alleen aikaisemmin kasvittomat hiekka- ja kivikkorannat. Kuormituksen väheneminen ja veden laadun paraneminen eivät juuri vaikuta näihin vuosikymmenten aikana syntyneisiin kasvillisuusalueisiin, vaan rantojen tilan parantaminen edellyttää aktiivisia kunnostustoimia.

Umpeutuneet rannat vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja alentavat rantakiinteistöjen arvoa ja niihin sitoutunut/kertyvä kasviaines kuormittaa myös vesistöjä. Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, mm. järviruoko muodostaa huomattavia määriä biomassaa, jota voitaisiin hyödyntää bioenergian tuotannossa. Myös runsaasti orgaanista ainesta sisältävä liete soveltuu esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai maanparannusaineeksi. Kasvillisuus sitoo merkittävästi ravinteita, josta syystä se on myös kiinnostava materiaali lannoitteiden valmistuksen kannalta. Toisaalta matalat ranta-alueet, joissa pohjalietteen orgaanisen aineksen pitoisuus on korkea, ovat merkittäviä metaanin lähteitä, ja siten edistävät ilmastonmuutosta.

Tällä hankkeella pyritään kehittämään järvikunnostusta ja siihen liittyvää yritystoimintaa ja kytkemään ne osaksi paikallista kestävää kehitystä ja elinkeinotoimintaa. Yhdistämällä kunnostukseen bioenergian tuotanto, maanparannusaineen hankinta sekä prosessitekniikan raaka-aineiden tuotto voidaan hankkeen kannattavuutta ja työllistävyyttä parantaa merkittävästi. Tavoitteena on vesistöjen ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen sekä ravinnekuormituksen ja lisääntyneen kasvillisuuden heikentämien ekosysteemipalvelujen ennallistaminen. Yritystoiminnan kehittämisessä ja yrittäjäverkoston luomisessa hanke toimii yhteistyössä Josek Oy:n kanssa.

Julkaistu 15.4.2013 klo 13.55, päivitetty 22.12.2014 klo 12.47