Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jätepohjaisten liikennebiopolttoaineiden sekä puujätteiden LCA-tarkastelut (JälkiPuu)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

 

Hanke lyhyesti

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään yhteenveto tällä hetkellä liikennebiopolttoaineiden tuotannossa käytettävistä jätemateriaaleista ja selvitetään niiden vaihtoehtoiset kierrätysmahdollisuudet Suomessa tai ulkomailla. Yhteenvedon pohjalta tehdään LCA-tarkastelut valituille jätemateriaaleille vertailuna kierrätysvaihtoehto ja/tai poltto ja liikenteen biopolttoaineen valmistus.

Toisessa vaiheessa selvitetään puupakkausjätteiden ja rakennuspuujätteen kierrätyksen mahdollisuudet, vaihtoehtoina lastulevyteollisuus (Suomessa tai vienti toiseen maahan) ja komposiittivalmistus. Lisäksi selvitetään puupakkausjätteiden ja rakennuspuujätteen energiahyödyntämismahdollisuudet, vaihtoehtoina erilliskeräys ja poltto rinnakkaispolttolaitoksessa tai poltto sekajätteen joukossa jätteenpolttolaitoksessa. Selvityksen jälkeen tehdään LCA-tarkastelut valituille puupakkauksien kierrätysvaihtoehdoille vertailtuna energiahyödyntämisvaihtoehtoon. 

 

Kuormalavoja
© Kaisa Manninen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hankkeen tulokset

 

Mädätyksen, energiahyödyntämisen ja biopolttoaineen tuotannon elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset – Biojätteen ja paistorasvan käsittelyvaihtoehdot

 

Ympäristövaikutusluokista tarkasteltiin ilmastonmuutos-, happamoitumis- ja rehevöitymisvaikutuksia. Hyödyntämisprosesseista laskettiin sekä suorat (mm. energiankulutuksesta ja kemikaalien käytöstä aiheutuvat) että vältettävät vaikutukset (mm. kun tuotetulla bioenergialla korvataan nykyistä energiantuotantomuotoa). Tuloksien perusteella eri käsittelyvaihtoehtojen nettoympäristövaikutuksiin vaikuttaa erityisesti se, mitä oletuksia tehdään korvattavien prosessien osalta.

Kaikilla käsittelyvaihtoehdoilla voidaan välttää ympäristövaikutuksia enemmän kuin niitä käsittelyllä aiheutetaan, ainoastaan energiahyödyntämisen happamoittavat vaikutukset osoittivat muuta. Nettoympäristövaikutusten ja epävarmuustarkastelun perusteella voidaan todeta, että ympäristönäkökulmasta selkeästi parasta käsittelyvaihtoehtoa ei ole. Tulosten tarkastelussa on otettava huomioon, että laskenta on tehty käyttäen tiettyjen laitosten prosessitietoja ja laitoskohtaiset erot (esim. mitä jäteraaka-ainetta ja kemikaaleja käytetään ja miten energia tuotetaan) voivat vaikuttaa tuloksiin merkittävästi.

Energiataselaskenta osoitti, että kaikilla käsittelyvaihtoehdoilla voidaan päästä positiiviseen taseeseen. Bioetanolin tuotanto epähomogeenisesta yhdyskuntien biojätteestä vaatii paljon prosessointia, kun taas biojätettä sekajätteen joukossa energiahyödynnettäessä tällaista prosessointia ei vaadita. Paistorasvan hyödyntämisprosessien energiataseissa parhaimman taseen saavutti suora energiahyödyntäminen, mutta myös NEXBTL-prosessin hyötysuhde on jalostustoiminnasta huolimatta hyvä, mädätysprosessin ollessa samaa tasoa.

Käytännössä jätteiden käsittelytavan valintaan ja ohjauskeinojen säätämiseen liittyvien päätösten tekeminen vaatii hyvin monien tekijöiden huomioimista. Tässä selvityksessä tarkasteltujen nettoympäristövaikutusten - ilmastonmuutos, happamoituminen ja rehevöityminen - ja energiataseen ohella on toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa otettava huomioon myös mm. taloudelliset tekijät, käsittelyn lopputuotteena syntyvien materiaalien tai polttoaineiden laatu sekä kysynnän varmuus markkinoilla. Päätökseen vaikuttavina tekijöinä voidaan painottaa myös sitä, että lopputuotteena syntyy RES-direktiivin mukaista, kestävyyskriteerit täyttävää, bioperäistä polttoainetta, jolla voidaan suoraan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä nykyisessä ajoneuvokannassa. Lisäksi biopolttoaineiden käyttö fossiilisten polttoaineiden sijaan edistää Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

 

Rakentamisen puujätteiden ja puupakkausjätteiden käsittelyvaihtoehtojen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset

 

Jätepuun energiahyödyntäminen todettiin nettoympäristövaikutuksiltaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi Suomessa kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa. Korvaamalla puujätteellä fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa voidaan myös vähentää energiatuotannon fossiilisia hiilidioksidi-päästöjä ja päästä lähemmäs annettuja ilmastotavoitteita. EU:n jätedirektiivin jätehierarkian mukaan jätteen kierrätys on ensisijaista jätteen energiana hyödyntämiseen nähden. Ympäristön kannalta parhaaseen lopputulokseen pääseminen voi kuitenkin direktiivin mukaan edellyttää poikkeamista tästä järjestyksestä, jos tämä on elinkaariajattelun mukaisesti perusteltua jätteen syntymistä ja jätehuoltoa koskevien kokonaisvaikutusten osalta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, että energiahyödyntäminen Suomessa on puujätteelle perusteltu vaihtoehto ja se tuottaa elinkaarivaikutuksiltaan paremman lopputuloksen selvityksessä tarkasteluihin kierrätysvaihtoehtoihin nähden. Tämä tulisi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivien kierrätystavoitteiden asettamisessa ja puun kierrätysasteen laskentamenetelmiä määriteltäessä.

 

Lisätietoja

Tutkija Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 9.1.2015 klo 12.17, päivitetty 26.4.2017 klo 15.06

Kohderyhmä: