Kalkkikalliot ovat uhanalaisia luontotyyppejä, joilla on erityisen monia harvinaisia jäkälälajeja. Uhanalaisuuden syinä ovat etenkin louhinta ja rakentaminen. Kalkkikalliot ovat myös yksi METSO-ohjelmassa suojelua tarvitseviksi määritellyistä elinympäristöistä. Pienen koon takia kalkkikalliot ovat erityisen alttiita niitä ympäröivien alueiden maankäytön vaikutuksille. Puuston määrän lisääntyminen uhkaa avointen ja puoliavointen kallioiden lajeja ja hakkuut varjokallioiden lajeja.
Suomesta tunnetaan n. 230 kalkinvaatijajäkälää, mikä on 14 % kaikista Suomen jäkälistä. Kalkkijäkälien osuus koko jäkälälajistosta on yli satakertainen luontotyypin pinta-alaan verrattuna. Kalkkijäkälien elinympäristövaatimukset, levinneisyys, runsaus ja tila tunnetaan varsin puutteellisesti. Suomesta lienee yhä löytämättä monia kalkinvaatijajäkäliä.
Tavoitteet
Kalkkikallioiden sijainti on useimpiin luontotyyppeihin verrattuna hyvin tiedossa. Etukäteistietojen perusteella voidaan määritellä, mitkä paikat ovat todennäköisesti lajistoltaan parhaita. Tutkimuksessa voidaan käydä läpi suurin osa oletettavasti jäkälälajistoltaan merkittävimmistä kalkkikallioista.
Hankkeen tavoitteena on: (1) selvittää kalkkikallioiden ja –louhosten jäkälälajisto Suomessa, (2) tuottaa tietoja lajien elinympäristövaatimuksista, esiintymisestä ja tilasta Suomen eri osissa, (3) selvittää eri kalkkikallioluontotyyppien merkitys kalkkijäkälille, (4) arvioida kalkkikallioiden luontotyyppien tilaa jäkälälajiston avulla, (5) tutkia kalliolla ja kallion edustalla olevan puuston määrän ja puulajien vaikutusta jäkälälajistoon, (6) tutkia metsätalouden vaikutusta kalkkijäkäliin, (7) selvittää kalkkijäkälien suojelutilanne, uhanalaisten ja harvinaisten lajien suojeluaste sekä eri jäkäkälajien indikaattoriarvo kalkkikallioiden luontoarvojen määrittelyssä.
Tulosten hyödyntäminen
Tutkimus tuottaa uutta tietoa kalkkikallioiden luontotyyppien nykytilasta Suomessa. Tulosten perusteella voidaan arvioida kalkkikallioiden suojelu- ja hoitotarve sekä kehittää kalkkikallioiden hoito-ohjeita. Tutkimus tuottaa kalkkijäkälien esiintymisestä ja tilasta tietoa, jonka avulla kalkkijäkälien uhanalaisuutta voidaan luotettavasti arvioida.
Hankkeessa kerätään näytteitä monista taksonomisesti puutteellisesti tunnetuista ja vaikeasti määritettävistä jäkälälajeista, joille kehitetään geneettistä viivakoodia PUTTE-hankkeessa "Puutteellisesti tunnetut metsäjäkälät - tunnistaminen geneettisen viivakoodin avulla" (Leena Myllys, Luonnontieteellinen keskusmuseo).
Lisätiedot
Juha Pykälä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 664