Tausta
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman, METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on kehittää talousmetsiin soveltuvia luonnonhoidon menetelmiä. http://www.metsonpolku.fi
Metsäisten elinympäristöjen luonnonarvoja voidaan turvata ja parantaa hoidon ja kunnostuksen keinoin. Ennallistamistoimin pyritään lisäämään niitä metsien ja puustoisten soiden rakennepiirteitä, jotka ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Kivennäismaiden metsissä sellaisia ovat mm. lahopuu, järeät haavat ja puuston vaihteleva rakenne. Soilla ennallistaminen palauttaa suon vesitalouden luontaisen kaltaiseksi.
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja puustoiset suot ovat METSO-ohjelmaan kuuluvia monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristötyyppejä. Lahopuu on metsien monimuotoisuudelle tärkeä rakennepiirre. Sen lisääminen on tärkeää pienialaisten arvokkaampien metsäkohteiden läheisyydessä sekä talousmetsissä että suojelualueilla. METSO-ohjelman puitteissa ojitettuja, vesitaloudeltaan ja puustoltaan selvästi muuttuneita korpia voidaan ennallistaa alueilla, joilla kehitetään korpiverkostoa suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai pienvesien kunnostamisen yhteydessä. Laajaan suoyhdistymään kuuluvia ojitettuja korpia voidaan ennallistaa silloin kun ennallistaminen on tarpeen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Tavoitteet
I Kivennäismaiden ennallistamistoimien kehittäminen
Hankkessa on tavoitteena:
- selvittää millaisia ekologisia vaikutuksia on pienten lahopuumäärien jättämisellä maastoon (kokeellinen pienaukkokoe)
- selvittää ennallistamisen aiheuttamia kasvi- ja kovakuoriaislajiston muutoksia
- selvittää metsäympäristön monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia ja sukkession kulkua ennallistamisen jälkeen.
Tutkimuskohteina on 15 vuotta sitten kokeellisesti ennallistettuja sekä vastaavia nuoria talousmetsiä Pohjois-Hämeessä Seitsemisen kansallispuistossa. Ennallistamisen vaikutuksia vertaillaan paikallisesti kohteissa so. aukoissa, joista 1) lahopuu on poistettu hoitotoimien yhteydessä 2) lahopuuta on jätetty 0–2 kuutiota ja 3) lahopuuta on jätetty 5–10 kuutiota .
Ennallistamisen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vertaamalla lajistovaikutuksia mm. kasvillisuutteen tai kovakuoriaisiin ja mittamaalla uuden kehittyvän puuston (taimien) ja puustorakenteen kehitystä. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää hoitotoimien kohdentamiseen ja lahopuuresurssin ajallisen ja laadullisen jatkuvuuden turvaamiseen talousmetsissä ja suojelualueilla.
Hankkeen tavoitteena on seurata metsien ennallistamistoimien lyhyen ja keskipitkän aikavälin ekologisia vaikutuksia seurantakohteilla Etelä-Suomessa. Hankkeessa toteutetut ennallistamis- ja hoitotoimet ja niihin liittyvät tutkimus ja seurannat ovat olleet esimerkkikohteina suunniteltaessa METSOssakin toteutettavia ennallistamistoimia. Maastomittauksilla saadaan tietoa puuston lahoamisnopeudesta ja kasvillisuus- ja hyönteisaineistojen avulla saadaan tietoa lahopuun merkityksestä.
II Korpien monimuotoisuutta tukevien ja palauttavien ennallistamistapojen kehittäminen
Hankkeessa on tavoitteena:
- selvittää palautuvatko luonnontilaisen korven puuston rakennepiirteet ojitetulle suolle ennallistamisen jälkeen.
- tutkia ennallistamisen aiheuttamia kasvi- ja kovakuoriaislajiston muutoksia
- tutkia makrofossiilianalyysin avulla kasvillisuudessa tapahtuneita muutoksia ennallistamisen ja sitä edeltäneen kuivatuksen jälkeen ja verrata niitä ojitusta edeltäneeseen luonnontilaan, sekä määrittää turvenäytteistä biomassan kertymä ojitusta edeltäneestä ajasta nykyhetkeen.
Tutkimuskohteina on 15/10/7–8 vuotta sitten ennallistettuja sekä luonnontilaisia korpia eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Verrokkina on myös talousmetsäkäytössä olevia ojitettuja korpia. Tulosten perusteella voidaan arvioida puustoisen suoelinympäristön ennallistumisen onnistumista ja mahdollisuuksia.