WISER lyhyesti
WISER(Water bodies in Europe: Integrative systems to assess ecological status and recovery) kehittää uusia indikaattoreita, työkaluja ja menetelmiä ekologisen tilan kokonaisvaltaiseksi määrittämiseksi Euroopan sisä- ja rannikkovesissä. Euroopassa käytössä olevat ekologiset arviointijärjestelmät vaativat tutkimusta ja lisäkehitystä, jotta ne täyttäisivät vesipuitedirektiivin vaatimukset ja tuottaisivat vertailukelpoisia tuloksia pintavesien ekologisesta tilasta. Projekti analysoi havaintoja yli 90 tietokannasta, kattaen useita vesistötyyppejä, sekä kaikki vesipuitedirektiivin vaatimat eliöryhmät ja ympäristöstressitekijät. Näytteenottokampanjoiden avulla tuotetaan uutta tietoa täydentämään puutteita jo olemassa olevissa tietokannoissa, jotta voitaisiin kehittää uusia indikaattoreita ja arviointimenetelmiä sekä parantaa nykyisten menetelmien soveltuvuutta ja luotettavuutta ekologisen tilan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.
WISER panostaa arviointimenetelmien kehittämiseen niiden eliöryhmien(kalat, selkärangattomat ja vesikasvit) ja ekosysteemien(järvet, rannikko ja murtovedet) osalta, joiden kyseiset menetelmät ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. WISER tähtää myös olemassa olevien arviointimenetelmien vertailtavuuden parantamiseen ja kehittää käytäntöjä, joiden avulla pintavesien ekologisen tilan arviointia voidaan yhdenmukaistaa eri EU-maiden välillä.
WISER kehittää matemaattisia malleja etenkin vesistökunnostusten ekosysteemivaikutusten sekä biologisen arvioinnin epävarmuuden arvioimiseksi. WISER konsortioon kuuluu 25 organisaatioita EUn alueelta. Yhteistyötahoihin kuuluu mm. vesistöpuolen toimijoita, menetelmäkalibrointiryhmiä ja ympäristöviranomaisia.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tehtävät WISERissa
SYKE osallistuu useisiin WISERin työpaketteihin sekä yhdessä JRC:n (Joint Research Centre) koordinoi hankkeen disseminaatiota (moduuli 7). SYKEn päävastuulla on Vesienhoidon ja ilmastonmuutoksen vaikutukset järvissä – työpaketti(no. 5.2). Työpaketissa keskitytään vesiensuojelutoimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin järvien ekologisessa tilassa. Yhtenä mallinnusjärvenä käytetään Säkylän Pyhäjärveä. Lisäksi SYKEn ylläpitämää Suomen säännösteltyjen järvien makrofyyttitietokantaa tullaan käyttämään hyväksi projekteissa. SYKEn vastuulla on useiden raporttien tuottaminen, kuten rehevöitymisen ja hydromorfologisten muutosten vaikutuksista makrofyytteihin, ja internet - mallityökalun järvien kuormituksen arvioimiseksi vesistötoimijoiden avuksi.
SYKEn työpanos näkyy myös seuraavissa työpaketeissa:
- Järvien kasviplankton: uuden tiedon keruu standardisoiduilla keräysmenetelmillä, mittausmenetelmien kehittäminen ja mittaustietojen epävarmuuden tilastollinen arviointi
- Järvien makrofyytit: kasvillisuuskartoitusmenetelmien standardisointi ja uuden tiedon keruu standardisoiduilla kasvillisuuskartoituksilla, indikaattorien kehittäminen ja parantaminen, eri menetelmillä saatujen tietojen yhdistäminen ja parhaan menetelmän määrittäminen epävarmuusanalyysien pohjalta, ilmakuvien hyödyntämisen selvittäminen kasvillisuuskartoituksissa
- Järvien selkärangattomat: olemassa olevan tiedon kartoitus järvien fysiokemiasta ja typologiasta sekä järvien ympäristöpaineista ja selkärangattomista, otantamenetelmien vertailu, referenssiolosuhteiden määrittäminen neljälle tavallisimmalle järvityypille, tilastollisten analyysimenetelmien kehittäminen, selkärangattomien spatiaalisen ja ajallisen vaihtelun analysointi epävarmuuden arvioimiseksi ja minimisoinniksi, mittaus- ja tutkimustietojen yhdistämisen säännöstön laatiminen
- Kasviplankton rannikko - ja murtovesissä: uuden tiedon keruu (pigmentit(HPLC), fys. ja kem. muuttujat) standardisoiduilla menetelmillä epävarmuusanalyysien pohjaksi, kasviplanktonyhteisöjen rakenteen ja jakautumisen tutkiminen ja tutkimusmenetelmien vertailu pigmenttitietojen avulla, indikaattorien kehittäminen, epävarmuusanalyysit
- Vesienhoidon ja ilmastonmuutoksen vaikutukset rannikko- ja murtovesissä: tietokantojen perustaminen, kvantitatiivisten mallien kehittäminen, Helsingin edustan mekanistinen mallinnus ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja laajemmin yleisten suositusten laatimisen avuksi, epävarmuustekijöiden mallinnus
Osallistuvat tutkijat SYKEstä ja heidän tehtäväalueensa
- Anna-Stiina Heiskanen, professori, ohjelmapäällikkö, merten rehevöitymisprosessit ja niiden arviointi
- Seppo Rekolainen, tutkimusprofessori, valuma – aluesuunnittelu ja suunnittelumallit
- Timo Huttula, FT, johtava tutkija, mekanistinen järvimallinnus ja laitteet
- Olli Malve, FT, vanhempi tutkija, hierarkkinen Baeysilainen järvimallinnus
- Seppo Hellsten, FT, vanhempi tutkija, järvien ja jokien makrofyytit ja hydromorfologia
- Marko Järvinen, FT, vanhempi tutkija, kasviplankton
- Niina Kotamäki, FM, tutkija, tilastolliset rakenteelliset järvimallit
- Pirkko Kauppila, FT, vanhempi tutkija, merien kasviplankton ja tilastollinen mallinnus
- Seppo Kaitala, FT, johtava tutkija, merien kasviplanktonseuranta, indikaattorien kehittäminen ja merimallinnus
- Sirpa Lehtinen, FM, tutkija, merien kasviplanktonin taksonomia ja ekologia
Lisätiedot
Professori Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusprofessori Seppo Rekolainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi