Koivuletto, Haisuvuoma, Kittilä. © Kuva: Oona Allonen
Hankkeen tavoitteet
LETOT-hanke sisältyy ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Hanke sisältyy myös Priodiversity LIFE-hankkeeseen, jossa sen tuottamia paikkatietoainiestoja hyödynnetään alueellisten monimuotoisuusohjelmien valmistelun tausta-aineistona (WP2).
LETOT-hankkeen tavoitteena on:
1) Saada nykyistä parempi käsitys lettojen
- määrästä ja alueellisesta esiintymisestä
- tilasta ja uhkista maan eri osissa
- suojelutilanteesta
- ennallistamis- ja hoitotarpeista ja -mahdollisuuksista.
2) Parantaa tiedon tasoa lettolajiston (etenkin putkilokasvit ja sammalet) esiintymisestä ja niiden elinympäristöjen tilasta.
3) Tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden priorisoinnissa ja kohdentamisessa.
4) Koota ja dokumentoida edellä kootut tiedot ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi tavalla, joka mahdollistaa tiedon monipuolisen jatkohyödyntämisen.
Letot edustavat uhanalaisinta suokasvillisuuttamme. Ajantasaista tietoa letoista tarvitaan määritettäessä valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita lettojen tilan parantamiseksi ja priorisoitaessa kiireellisimpiä suojelu- ja tilan parantamistoimia (kuten ennallistamista ja hoitoa) edellyttäviä kohteita. LETOT-hankkeessa tuotettujen tietojen perusteella ELY-keskuksissa on tunnistettu lukuisia potentiaalisia suojelu-, hoito- ja ennallistamiskohteita ja ennallistustoimia on jo aloitettu. Tavoitteena on myös lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa, jota voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja metsätaloussuunnittelussa. Hankkeen tuottama lettotieto myös vahvistaa lettoluontotyyppien ja -lajien uhanalaisuuden arvioinneissa ja EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelutasoraportoinnissa tarvittavaa tietopohjaa.
Lettoräme, Kuusamo, Oulanka. © Hannu Nousiainen.
Toteuttajat ja sidosryhmät
SYKE koordinoi projektia ja vastaa keskeisistä yhteistyötahoista (SYKE, ELY-keskukset, Metsähallitus/Luontopalvelut, LuTU-suoasiantuntijaryhmä) koostuvan projektiryhmän tukemana hankkeen suunnittelusta, maastotöiden suunnittelusta ja ohjeistuksesta, tulosten kokoamisesta, analysoinnista ja raportoinnista. SYKE vastaa myös pääosin jo olemassa olevan tiedon kokoamisesta ja analysoinnista.
Hankkeen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut. ELY-keskukset kokoavat olemassa olevaa alueellista lettotietoa ja vastaavat maastoinventointien toteuttamisesta. LETOT-hankkeen maastoinventoinnit kohdistuvat pääosin suojelualueiden ulkopuolisiin kohteisiin, joiden tiedon taso on heikko. Metsähallituksen Luontopalvelut inventoi suojelualueiden lettoja muiden hankkeidensa yhteydessä.
Hankkeen sidosryhmiä ovat letto- tai lettolajisto-tietoa tuottavat, tarvitsevat tai hallitsevat tahot, kuten Luke, GTK, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Lajitietokeskus ja yliopistot (kuten Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot).
Hankkeen eteneminen
Tietoa letoista, niiden esiintymistä ja lajistosta kootaan vanhoista ja uusista tietoaineistoista, selvityksistä ja tutkimuksista, paikkatieto-, kartta- ja ilmakuva-aineistojen avulla sekä maastoinventoinneilla. Tietoja hyödynnetään muun muassa potentiaalisten inventointikohteiden tunnistamisessa ja inventointien priorisoinnissa.
Hankkeen pilottivuonna 2020 Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen ja Pohjois-Karjalan maastoinventoinneissa testattiin tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä. Kokemuksista koottiin väliraportti: Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) – Tietoaineistojen kokoaminen ja maastoinventoinnin pilotti 2020_korjattu_070521 (pdf, 5021 KB).
Pilottivuoden jälkeen inventoinnit laajenivat asteittain eri ELY-keskuksiin. Vuonna 2021 inventoinnit valmistuivat Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Vuonna 2022 Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Vuonna 2023 Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2024 invnetoinnit jatkuivat vielä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Rassisammal, Lepikkosuo, Viitasaari. © Kuva: Elina Makkonen
Letot perinnebiotooppeina - lettojen hoidon webinaari
LETOT-hankkeessa järjestettiin lettojen hoitoa käsittelevä webinaari 15.4.2021. Webinaarissa luotiin katsaus lettojen hoitoon meillä ja lähialueilla sekä pohdittiin, minkälaisia hoito- ja ennallistamistarpeita letoilla on. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Suo-ELO, Perinne-ELO ja LuTU-suoasiantuntijaryhmien kanssa.
Webinaarin ohjelma, esitykset ja kooste:
-
Letot perinnebiotooppeina – lettojen hoidon webinaari_Ohjelma (pdf, 70 KB)
-
Lettojen hoito ja ennallistaminen Suomessa, Sakari Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut (pdf, 1488 kt)
-
Lettojen hoito lähialueilla, Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus (pdf, 2905 kt)
-
Uhanalaisten kotiloiden huomioiminen lettojen hoidossa, Katriina Könönen, Suomen ympäristökeskus (pdf, 966 kt)
-
Pohjois-Suomen lettorikkoa kasvavien entisten suoniittyjen hoito Lettorikko LIFE -hankkeessa, Pauliina Kulmala, Metsähallitus Luontopalvelut
(pdf, 7956 kt)
-
Jurmon letot ja niiden hoito ja hoidon haasteita, Esko Tainio, Metsähallitus Luontopalvelut (pdf, 1087 kt)
-
Niinivaara, Kaavi, Pohjois-Savo, Miia Kokkonen, Metsähallitus Luontopalvelut
(pdf, 3152 kt)
-
Letot perinnebiotooppeina – kooste lettojen hoidon webinaarista (pdf, 738 kt)
Heinähaasian jäänteet, Koivuvuoma, Kolari. © Lauralotta Muurinen.
Yhteystiedot
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi [aira kokko]
Tutkija Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 252 207, etunimi.sukunimi@syke.fi [suvi kolu]