Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT)

Rinneletto, Palomäki, Juuka.  © Ringa Luostarinen

Hankkeen tavoitteet

LETOT-hanke sisältyy ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa.

LETOT-hankkeen tavoitteena on:

1) Saada nykyistä parempi käsitys lettojen

• määrästä ja alueellisesta esiintymisestä
• tilasta ja uhkista maan eri osissa
• suojelutilanteesta
• ennallistamis- ja hoitotarpeista ja -mahdollisuuksista.

2) Parantaa tiedon tasoa lettolajiston (etenkin putkilokasvit ja sammalet) esiintymisestä ja niiden elinympäristöjen tilasta.

3) Tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden priorisoinnissa ja kohdentamisessa.

4) Koota ja dokumentoida edellä kootut tiedot ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi tavalla, joka mahdollistaa tiedon monipuolisen jatkohyödyntämisen.

Letot edustavat uhanalaisinta suokasvillisuuttamme. Ajantasaista tietoa letoista tarvitaan määritettäessä valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita lettojen tilan parantamiseksi ja priorisoitaessa kiireellisimpiä suojelu- ja tilan parantamistoimia (kuten ennallistamista ja hoitoa) edellyttäviä kohteita. Tavoitteena on myös lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa, jota voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja metsätaloussuunnittelussa. Hankkeen tuottama lettotieto myös vahvistaa lettoluontotyyppien ja -lajien uhanalaisuuden arvioinneissa ja EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelutasoraportoinnissa tarvittavaa tietopohjaa.
 

Lettoräme, Kuusamo, Oulanka.  © Hannu Nousiainen.

Toteuttajat ja sidosryhmät

SYKE koordinoi projektia ja vastaa keskeisistä yhteistyötahoista (SYKE, ELY-keskukset, Metsähallitus/Luontopalvelut, LuTU-suoasiantuntijaryhmä) koostuvan projektiryhmän tukemana hankkeen suunnittelusta, maastotöiden suunnittelusta ja ohjeistuksesta, tulosten kokoamisesta, analysoinnista ja raportoinnista. SYKE vastaa myös pääosin olemassa olevan tiedon kokoamisesta ja analysoinnista.

Hankkeen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut. ELY-keskukset kokoavat olemassa olevaa alueellista lettotietoa ja vastaavat maastoinventointien toteuttamisesta. LETOT-hankkeen maastoinventoinnit kohdistuvat pääosin suojelualueiden ulkopuolisiin kohteisiin, joiden tiedon taso on heikko. Metsähallituksen Luontopalvelut inventoi suojelualueiden lettoja muiden hankkeidensa yhteydessä.

Hankkeen sidosryhmiä ovat letto- tai lettolajisto-tietoa tuottavat, tarvitsevat tai hallitsevat tahot, kuten Luke, GTK, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Lajitietokeskus ja yliopistot (kuten Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot).
 

Hankkeen eteneminen

Tietoa letoista, niiden esiintymistä ja lajistosta kootaan vanhoista ja uusista tietoaineistoista, selvityksistä ja tutkimuksista, paikkatieto-, kartta- ja ilmakuva-aineistojen avulla sekä maastoinventoinneilla. Tietoja hyödynnetään muun muassa potentiaalisten inventointikohteiden tunnistamisessa ja inventointien priorisoinnissa.

Hankkeen pilottivuonna 2020 Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen ja Pohjois-Karjalan maastoinventoinneissa testattiin tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä. Kokemuksista koottiin väliraportti: Lettojen esiintyminen, tila sekä ennallistamis- ja hoitotarpeet (LETOT) – Tietoaineistojen kokoaminen ja maastoinventoinnin pilotti 2020_korjattu_070521 (pdf, 5021 KB).

Vuoden 2020 jälkeen inventoinnit ovat laajentuneet asteittain eri ELY-keskuksiin. Vuoden 2022 loppuun mennessä inventoinnit ovat valmistuneet Varsiinais-Suomessa ja Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2023 inventoinnit saadaan päätökseen Uudellamaalla, Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa on tavoitteena jatkaa inventointeja vuoteen 2024 asti.

Rytijänkkä. © Hannu Nousiainen.

Letot perinnebiotooppeina - lettojen hoidon webinaari

LETOT-hankkeessa järjestettiin lettojen hoitoa käsittelevä webinaari 15.4.2021. Webinaarissa luotiin katsaus lettojen hoitoon meillä ja lähialueilla sekä pohdittiin, minkälaisia hoito- ja ennallistamistarpeita letoilla on. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Suo-ELO, Perinne-ELO ja LuTU-suoasiantuntijaryhmien kanssa.

Webinaarin ohjelma, esitykset ja kooste:

• Letot perinnebiotooppeina – lettojen hoidon webinaari_Ohjelma (pdf, 70 KB)
• Lettojen hoito ja ennallistaminen Suomessa, Sakari Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut (pdf, 1488 kt)
• Lettojen hoito lähialueilla, Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus (pdf, 2905 kt)
• Uhanalaisten kotiloiden huomioiminen lettojen hoidossa, Katriina Könönen, Suomen ympäristökeskus (pdf, 966 kt)
• Pohjois-Suomen lettorikkoa kasvavien entisten suoniittyjen hoito Lettorikko LIFE -hankkeessa, Pauliina Kulmala, Metsähallitus Luontopalvelut (pdf, 7956 kt)
• Jurmon letot ja niiden hoito ja hoidon haasteita, Esko Tainio, Metsähallitus Luontopalvelut (pdf, 1087 kt)
• Niinivaara, Kaavi, Pohjois-Savo, Miia Kokkonen, Metsähallitus Luontopalvelut  (pdf, 3152 kt)
• Letot perinnebiotooppeina – kooste lettojen hoidon webinaarista (pdf, 738 kt)
   

Heinähaasian jäänteet, Koivuvuoma, Kolari. © Lauralotta Muurinen.

Yhteystiedot

Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358 295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi [aira kokko]

Tutkija Suvi Kolu, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358 295 252 207,
etunimi.sukunimi@syke.fi [suvi kolu]