Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

VACCIA Työpaketti 7: Vaikutusten ja sopeutumistoimenpiteiden arviointi maataloustuotannossa

VACCIA_logo

Työpaketissa 7 selvitetään, miten ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan suomalaiseen maataloustuotantoon ja viljely-ympäristöön, ja miten muutokseen olisi mahdollista sopeutua paikallistasolla.

Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa, että kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Nämä muutokset lisäävät peltoviljelykasvien satopotentiaalia sekä mahdollistavat nykyistä laajemman viljelykasvivalikoiman käyttöönoton. Toisaalta odotettavissa on myös ilmaston ääri-ilmiöiden kuten kuivuusjaksojen ja rankkasateiden lisääntymistä, eikä vielä ole olemassa viljelylajikkeita, jotka pystyisivät hyödyntämään pidentyvän kasvukauden.  Lämpimämmässä ilmastossa myös monet tuholaiset, taudit ja rikkakasvit menestyvät entistä paremmin, ja viljely-ympäristöömme kotiutuu uusia tulokaslajeja. Näin ollen on kiinni maatalouden sopeutumiskyvystä, saadaanko ilmastonmuutoksen mahdollisia hyötyjä toteutumaan. Ilmastonmuutos merkitsee lisäksi uusia haasteita maatalouden vesiensuojelulle, sillä lisääntyvät rankkasateet ja talviset vesisateet lisäävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
Työpaketin tavoitteena on

  • tuottaa paikallistason esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuotantokasvivalikoimaan, panoskäyttöön, ravinteiden huuhtoutumiseen ja eroosioon, biologiseen monimuotoisuuteen viljely-ympäristössä sekä maatalousekosysteemien tarjoamiin palveluihin: satoisuuteen ja satovarmuuteen, pölytykseen ja ravinteiden pidätyskykyyn
  • arvioida sopeutumistarpeita ja –mahdollisuuksia maatilalla, hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa

Työpaketti tuottaa www-sivustolle kuvauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista, haavoittuvuudesta ja muutokseen sopeutumisesta paikallistasolla. Esimerkkialueena on Lepsämänjoen valuma-alue, joka on yksi Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkoston tutkimusalueista. Se sijaitsee Uudellamaalla 30 km Helsingistä pohjoiseen, suurimmaksi osaksi Nurmijärven kunnan alueella. Tällä topografialtaan laakealla 213 neliökilometrin suuruisella alueella harjoitetaan Etelä-Suomen savikoille ominaista peltoviljelyvaltaista maataloutta. Peltoja alueella on noin 5000 hehtaaria ja ne ovat keskittyneet jokivarsille. Tutkimukseen perustuva tietopaketti yhdistää historiallisen ja nykyhetken tilastollisen ja muun tutkimustiedon, jota alueelta on kerätty ja jota jatkuvasti kertyy.

Työstä vastaa maatalouden pitkäaikaisen ekosysteemitutkimuksen konsortio LawaLTSER, joka on yksi osa FinLTSER-verkostoa. Konsortio on avoin pitkäaikaisia tutkimus- ja seuranta-aineistoja tuottaville institutionaalisille toimijoille. VACCIA-työpakettiin osallistuu tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Verkkosivuston lisäksi tietoa jaetaan sidosryhmätilaisuuksissa niin maataloustuottajille, viranomaisille kuin poliitikoillekin. Alkuvaiheen sidosryhmätapaamisissa myös kartoitetaan muun muassa viljelijöiden tiedontarpeita, jotta hanketta voidaan suunnata mahdollisimman paljon käytännön maatalouden toimijoita hyödyttäväksi. Ideana on tieteellisen tiedon avulla kannustaa sidosryhmiä alhaalta ylöspäin suuntautuvaan toimintaan muutokseen sopeutumiseksi.

Yhteystiedot

Juha Helenius, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Julkaistu 5.5.2013 klo 14.39, päivitetty 6.5.2013 klo 11.52