Jatkuvatoimisten valunta- ja vedenlaatutietojen avulla saadaan tietoa maankäytön aiheuttamasta ravinnekuormituksesta ja sen ajallisesta vaihtelusta. MaaMet-seurannan jatkuvatoimisten mittausten osahankkeessa seurataan jokien vedenlaatua ja maatalouden ravinnekuormitusta kolmella asemalla Lounais-Suomessa. Savijoki ja Hirvijoki ovat tyypillisiä maatalousvaltaisia savisameita vesistöjä, kun taas Laajoen metsä- ja suoalueilta tuleva vesi on vähemmän savipitoista, mutta humuksen värjäämää. Tulevaisuudessa uusia asemia on tarkoitus sijoittaa valuma-alueille, joilla on turvepeltoja ja karjataloutta.
Asemien vedenlaatuanturit mittaavat tunnin välein asemasta riippuen mm. veden lämpötilaa, sameutta, nitraattityppeä, liuennutta orgaanista hiiltä ja kemiallista hapenkulutusta. Mittarit kalibroidaan säännöllisesti haettavien vesinäytteiden analyysituloksien avulla. Vesinäytteistä tehdään paljon muitakin analyyseja ja näin saadaan säännöllistä havaintotietoa myös monista muista laatuparametreista. Laatumuuttujien lisäksi asemilla mitataan myös vedenkorkeutta. Savijoella on v-aukkoinen mittapato, missä patoaltaan pinnankorkeus muutetaan virtaamaksi ja edelleen valunnaksi. Hirvijoella ja Laajoella mittapatojen asentaminen ei sen sijaan ole mahdollista. Niillä virtaama mitataan pinnankorkeuden sekä erikseen määritetyn purkautumiskäyrän avulla.
Seurannassa vedenlaatumittauksia hyödynnetään osana rutiiniseurantaa, niiden kehittämisessä halutun arviointitarkkuuden saavuttamiseksi ja kuormituksen laskennassa. Tutkimuksessa mittauksia käytetään kuormitusmallien kehittämisessä ja validoinnissa sekä prosessitutkimuksessa, data-assimilaatiossa ja kaukokartoitustuotteiden validoinnissa ja -algoritmien kehittämisessä. Lisäksi ne tukevat ympäristötiedon välittämistä ja tiedottamista (mm. levätilanne, jokien ravinnekuormitus, veden lämpötila ja tulvat).
Kesällä 2020 alettiin Ritobäcken-purolla (Sipoo) ja Raaseporinjoella selvittämään luonnonmukaisen vesirakentamisen vaikutuksia kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen sekä vesien määrän hallintaan. Kohteissa käytetään mm. tulvatasanteellisia kaksitasouomia, uomien hoitotoimia, kosteikkoja ja vedenpidätysalueita. Molemmissa kohteissa mitataan jatkuvatoimisesti veden lämpötilaa, sameutta, nitraattityppeä ja pinnankorkeutta; Raaseporinjoella seurataan lisäksi liuennutta orgaanista hiiltä sekä virtausnopeuteen perustuen virtaamaa. Vedenlaatuseuranta yhdistetään uomissa tehtäviin prosessitutkimuksiin, jolloin saadaan selville mm. kuinka suuri osuus kuormituksesta pidättyy tulvatasanteille. Työ on osa Valumavesi-hanketta.
Julkaisuja
- Tattari, S., Koskiaho, J., Kosunen, M., Lepistö, A., Linjama, J. & Puustinen, M. 2017. Nutrient loads from agricultural and forested areas in Finland from 1981 up to 2010 — can the efficiency of undertaken water protection measures seen? Environmental Monitoring and Assessment 189:95.
- Valkama, P. 2015. Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen. Raportti 4/2015. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 14 s.
-
Kuormituksen seuranta (pdf) (730 kB)
Laajoen aseman mittauslaitteistoa.