Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Nordic Screening tuloksia

Haitallisten aineiden kartoituksia Suomessa

Suomen kansallinen ympäristökartoitus on ollut lähinnä reaktiivista – tunnettujen aineiden tunnistamista ja riskinarviota. Kansallisesti kemikaalien kartoitustoiminta ympäristössä on ollut erityisesti vesiympäristöön kohdistunutta. Näin on pystytty erottelemaan aineet, joita olisi syytä seurata jatkossakin ja toisaalta ne, joilla ei ole vesiympäristössä laajempaa merkitystä. Kartoitus sedimenteistä nosti esille mm. sen, että organotinoja löytyy myös sisävesistä; TBT:tä metsäteollisuuden alapuolisista vesistä (biosidikäyttö) ja mono- ja dibutyylitinoja (mm. muovit) kaupunkipuhdistamojen alapuolelta. Havainto metsäteollisuuden aiemmasta TBT:n biosidikäytöstä huipentui erittäin korkeiden pitoisuuksien löytöön Varkauden alapuolisista vesistä.

Maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden kartoitus on paljastanut, että aineiden havaitsemisfrekvenssi kertoo laajasta käytöstä, mutta sillä ei voida arvioida vaikutuksia, koska esiintyminen vesissä on pulssimaista. Torjunta-aineiden osalta tieto on seurantojen jatkuessa tarkentunut myös pienannos herbisideihin, ja tarkentuu alueellisesti kuin aineiden käytöstä on tarkempaa maantieteellistä tietoa.

Laajin vesiympäristön haitallisten aineiden päästöjen kartoitus on ollut Vesilaitosyhdistyksen koordinoima ja kunnallisten puhdistamojen (64 kpl) toteuttama kartoitus 2013-2014. Tämä on erinomainen pohja vesipuitedirektiivin aineiden päästöjen ja ympäristöseurannan tarpeen arvioinnille. Varsinaisesti uusien aineiden löytöjä suomalaisissa kartoituksissa on tehty melko vähän. Lääkeainekartoituksia on ylipäänsä tehty paljon vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Avauksia riskikommunikaation suuntaan on kuitenkin tehty ja eräitä muualla vähemmän havaittuja lääkkeitä, mm. verenpainelääkkeitä on löytynyt.

 

 

Kartoituksen strategia 556px
Kartoituksen strategia DPSIR-mallin muodossa.

 

NORMAN verkosto – apua priorisointiin

Eurooppalaisten vertailulaboratorioiden, tutkimuslaitosten ja vastaavien organisaatioiden muodostama NORMAN network tuottaa paljon hyödyllistä tietoa uusien ympäristölle potentiaalisesti haitallisten aineiden tutkimuksesta ja edistää voimakkaasti menetelmien harmonisointia. Verkosto on myös priorisoinut ja luokitellut aineiden seurantatarvetta. Suomen omien priorisointien kannalta voidaan esimerkiksi tarkastella Ruotsin laajojen kartoitusten tuloksia, NORMAN-verkoston listoja, Tukholman POP-sopimuksen ehdokkaita ja Suomessa käytössä olevia kemikaaleja. Näin saadaan käsitys meille oleellisista kemikaaleista. Tällaisen alustavan, noin sadan aineen listan kärkipää sisältää paljon lääkeaineita ja useita palonestoaineita sekä pintakäsittelyaineita (PFAS yhdisteitä) joilla on korvattu aiemmin kiellettyjä ja säädeltyjä aineita.

Viitteet

Julkaistu 29.9.2015 klo 13.16, päivitetty 26.4.2017 klo 14.30