Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva pienvesien suojavyöhykkeiden suunnittelu (GIS-SUS)

EAKR-logot
 

 

 

 

 

Tausta

Rantametsien uudistushakkuut muuttavat pienvesiä ympäröivää mikroilmastoa, vesistön valaistus- ja lämpöolosuhteita, maan kosteusolosuhteita sekä vesistöön kulkeutuvan orgaanisen aineen määrää ja laatua. Rantametsän hakkuu voi myös vaikuttaa puron ja rantametsän välisiin ekosysteemitoimintoihin ja eliöstön monimuotoisuuteen.

Vaikka vesiensuojelun tavoitteena on suojella vesien ekologista tilaa ja vesieliöstön monimuotoisuutta, vesiensuojelun suositukset nojaavat vahvasti kuormitusarvioihin ja ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Kuormituksen vähentäminen on tärkeää, mutta ei yksistään riitä täyttämään vesiensuojelun tavoitteita. Myös eliöstön monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa ylläpitävät rantametsän ja vesistön väliset prosessit tulisi säilyttää metsätaloustoimien yhteydessä.

Tehokkaan suojelun kannalta olisi tärkeää tunnistaa elinympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteiden vaikutus on suurin niin vesi- kuin maaympäristössä ja toisaalta myös ympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteillä on vähemmän merkitystä. Kosteat ranta-alueet ovat kriittisiä ravinteiden pidättymisen sekä huuhtoutumisen kannalta ja toimenpiteet näillä alueilla voivat aiheuttaa huomattavaakin kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Kosteus vaikuttaa myös rantametsän puulajisuhteisiin ja kasvilajiston monimuotoisuuteen, jotka puolestaan vaikuttavat vesieliöstöön ja toiminnallisiin prosesseihin.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on testata viime vuosina käyttöön tulleista laserkeilausaineistoista johdettujen paikkatietoaineistojen soveltuvuutta metsien käytön suunnitteluun pienvesien läheisyydessä, painottaen luontoarvojen ja taloudellisten arvojen yhteensovittamista

Testattavia aineistoja ovat kosteusindeksit ja RUSLE2015-eroosiokartat, joita pyritään hyödyntämään vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden suunnittelun kehittämisessä. Lisäksi Siniset tavoitteet -työkalua hyödynnetään suojavyöhykkeiden yli kiertoajan yltävässä ylläpidossa.

Hankkeessa tuotetaan aineistojen tulkinta- ja soveltamisohje, joka sisältää kuvauksen paikkatietoaineistojen soveltuvuudesta ja rajoituksista metsien käsittelyn suunnittelussa pienvesien läheisyydessä.

 

Toteutus

Hankkeessa valitaan 3-5 pilottipuroa, joille rajataan suojavyöhykkeet erilaisten kosteusarvojen ja kiintoainekuorman minimoimisen perusteella. Testikohteille perustetaan kasvillisuuden seurantalinjoja, joilta määritetään puu- ja kasvilajiston koostumus ja kasvupaikkaominaisuuksia. Luontoarvojen tunnistamisessa hyödynnetään myös koneoppimista. Lisäksi kohteilta arvioidaan suojavyöhykerajausten ja erilaisten käsittelyjen vaikutukset metsien taloudelliseen tuottoon.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358295251436, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 
GIS-SUS-hankkeen rahoittajien logot
 

 

Julkaistu 7.4.2020 klo 14.52, päivitetty 8.4.2020 klo 16.34