Tausta
Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, hillitsemään globaalia ilmastonmuutosta ja parantamaan sisävesien tilaa. Toisaalta valtion biotaloushankkeet edellyttävät metsien tehokkaampaa hyödyntämistä, ja hakkuita tullaan huomattavasti lisäämään lähitulevaisuudessa. Mikäli suojelutoimenpiteitä ei kohdenneta oikein, vaarana on, että metsän ja metsäpurojen monimuotoisuus vähenee, ilmastonmuutoksen paikalliset vaikutukset lisääntyvät ja jokiverkostojen ekologinen tila huononee entisestään. Lainsäädäntö suojaa metsätaloustoimenpiteiden vuoksi muutokselle altistuneita luonnontilaisia ja luonnontilaisten kaltaisia pienvesistöjä. Vaikka vesiensuojelun tavoitteena on suojella vesien ekologista tilaa ja vesieliöstön monimuotoisuutta, suositukset tähtäävät edelleen vahvasti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Jos eliöstön monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa ylläpitävät rantametsän ja vesistön väliset prosessit ovat muuttuneet, kuormituksen ehkäisemisellä voi olla parhaimmillaankin vain rajallista merkitystä. Tehokkaan suojelun kannalta olisi tärkeää tunnistaa elinympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteiden vaikutus on suurin niin vesi- kuin maaympäristössä ja toisaalta myös ympäristöjä, joissa suojelutoimenpiteillä on vähemmän merkitystä. Suojelutoimien järkevä kohdentaminen mahdollistaisi tehokkaan metsänhoidon ja monimuotoisuuden turvaamisen hakkuiden lisääntyessäkin.
Tavoitteet
Hanke tuottaa tutkimustietoa rantametsien ja purouomien välisistä vuorovaikutuksista. Tutkimuksessa selvitetään kuinka paikkatietoaineistoihin pohjautuen voitaisiin löytää metsänhoidollisista syistä muuttuneita, monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti arvokkaita kohteita. Hankkeessa luodaan pienvesien luonnontilaisuuden ja suojelutarpeen luokittelujärjestelmä ja ohjeistus rantametsien käsittelystä erilaisissa suojeluratkaisuissa. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka mahdollistaa paikkatietoperusteisen vesistöjen luokittelun sekä suojelun ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteensovittamisen niin, että luonnon monimuotoisuuden suojelun ja metsänhoidon tavoitteet voidaan huomioida aiempaa paremmin.
© Kuva: Mari Tolkkinen
Lisätietoja
Mari Tolkkinen, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Jani Heino, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi