Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (RAKENNEKALKKI)

Lisää kokemuksia rakennekalkin käytöstä

Rakennekalkituksen tavoitteena on parantaa savimaan viljelykuntoa ja vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Se soveltuu parhaiten ravinteikkaiden savimaiden käsittelyyn. Rakennekalkituksessa savimaa käsitellään reaktiivista kalkkia (CaO tai Ca(OH)₂) sisältävällä kalkitusaineella. Oikein toteutettuna ja kohdennettuna rakennekalkitus parantaa pitkäaikaisesti savimaan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä, lisäksi maan pH nousee. Siten rakennekalkitus tehostaa kasvien ravinteiden ottoa, pienentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin.

Rakennekalkituksesta on saatu hyviä tuloksia Ruotsissa, mutta menetelmää ei ole laaja-alaisesti testattu tai otettu käyttöön Suomessa. Rakennekalkituksen hyödyntämisen hidasteita ovat muun muassa selkeän ja yleisesti saatavilla olevan ohjeistuksen puute sekä tieto siitä kuinka paljon kalkkia tulisi käyttää erilaisilla mailla. Hankkeessa poistetaan näitä rajoitteita ja lisätään tietämystä rakennekalkituksen ja annosmäärän vaikutuksista erilaisilla pelloilla maahan ja satoon sekä mahdollisuuksista vähentää vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta.

Rakennekalkitusta Pakkalanjärven valuma-alueen pellolla syksyllä 2018. © Kuva: Petri Ekholm

Arvioidaan rakennekalkin vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen

Hankkeen osatutkimuksissa selvitetään:

• rakennekalkituksen vaikutuksia typen ja fosforin sekä liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoumaan peltovaltaisilla valuma-alueilla Eurajoen ja Pakkalanjärven (Kangasala) valuma-alueilla
• rakennekalkin vaikutuksia maaperän biologiaan ja happamuuteen sekä maan rakenteeseen Varsinais-Suomen koekentillä Turussa
• mikä on eri maalajeille soveltuva optimaalinen rakennekalkkiannos ja reaktiivisen kalkin osuus toteuttamalla laboratoriokokeita
• kolmen eri rakennekalkkiannostuksen vaikutusta Paimiossa sijaitsevilla koelohkoillla maan rakenteeseen ja satotasoon

SYKEn vastuulla on analysoida Eurajoen ja Pakkalanjärven valuma-alueilla ennen rakennekalkitusta ja sen jälkeen kerättyä vedenlaatu- ja virtaama-aineistoa. Hankkeessa toteutetun seurannan perusteella arvioidaan rakennekalkituksen vaikutusta ravinteiden huuhtoutumiseen tutkimuskohteissa ja arvioidaan VEMALA-mallilla rakennekalkituksen potentiaalia vähentää ravinnekuormitusta koko Suomessa.

Lisätietoja:

Kehitysinsinööri Maria Kämäri, puh + +358 2952 51334, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Petri Ekholm, puh +358 2952 51102, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi