Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon vuorovaikutussuhteet (Vehotulva)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Tausta

 

Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat (VHS) on hyväksytty valtioneuvostossa joulukuussa 2009. Vesienhoidon suunnittelussa on koottu koko maan mittakaavassa laaja tietomäärä vesien ominaispiirteistä, ihmistoiminnan vaikutuksista sekä esitetty toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi. Tulvariskien hallinnan suunnittelun tarkoituksena on, että vesistöjen tulvimisesta, merenpinnan noususta aiheutuvista tulvista ja taajamien rankkasadetulvista aiheutuvat riskit arvioitaisiin ja tulvariskien hallinta suunniteltaisiin nykyistä järjestelmällisemmin sekä valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein. Sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (TRHS) että vesienhoitosuunnitelmien päivitykset valmistuvat vuoteen 2015 mennessä.

Koska tulvadirektiivin ja vesienhoidon suunnittelun toimeenpanossa on yhteisiä piirteitä esimerkiksi valuma-aluelähtöisessä tarkastelutavassa ja kansalaisten kuulemisessa, on vesienhoidon suunnitteluprosessista saadut kokemukset mahdollista hyödyntää sekä vesienhoidon suunnittelun tulevilla suunnittelukierroksilla että tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinnassa. Toisaalta tulvariskien hallinnan suunnittelijoilla oleva vesitaloudellinen osaaminen on syytä linkittää vesienhoidon suunnittelun kiinteästi. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilla sekä maankäytöllä ja sen suunnittelulla on kiinteä yhteys vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Suunnittelujärjestelmien yhteensovittaminen edellyttää, että yhteinen tietopohja ja prosessi on järjestelmällisesti jäsennetty ja tunnistettu.

 

Tavoitteet

 

Hankkeen päätavoitteet ovat:

1) lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta vesienhoidon suunnittelun ja tulvariskien hallinnan parissa toimivien asiantuntijoiden välillä; sekä

2) kehittää toimintatapoja, joissa otetaan huomioon tasapuolisesti sekä vesienhoidon että tulvariskien hallinnan asettamat vaatimukset suunnittelulle ja sidosryhmien väliselle yhteistyölle, ottaen huomioon mm. ilmastonmuutos ja maankäytön suunnittelu.

 

Hankkeen rakenne ja tutkimusmenetelmät

 

Osatehtävä 1: Työpajat. Tulvariskien hallinnan, vesienhoidon ja maankäytön suunnittelukäytäntöjen yhteiset nimittäjät ja niiden vuorovaikutussuhteet.
Osatehtävässä keskitytään tulvariskien hallinnan, vesienhoidon suunnittelun ja maankäytön suunnittelun vaatimien suunnittelujärjestelmien yhteisiin nimittäjiin ja niiden vuorovaikutussuhteisiin.

Osatehtävä 2: Pilottihankkeet. Yhteneväisyydet suunnitteluasiakirjoissa.
Osatehtävässä 2 toteutetaan kolme pilottihanketta kahdella vesienhoitoalueella (VHA 3 ja VHA 5). Pilottikohteina ovat Kokemäenjoen, Lapuanjoen ja Kemijoen vesistöt. Pilottikohteissa kehitetään tulvariskien hallintasuunnitelman ja vesienhoitosuunnitelman / toimenpideohjelman malliasiakirjoja niin, että ne ottavat huomioon toistensa pääperiaatteet ja toimenpiteet.
Toteutuksesta vastaavat Lapuanjoella Etelä-Pohjanmaan ELY, Kemijoella Lapin ELY ja Kokemäenjoella Varsinais-Suomen ELY. Kokemäenjoella tehdään yhteistyötä Hämeen ELYn kanssa.

Osatehtävä 3: Suositukset. Laaditaan kansallisiin vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan oppaisiin soveltuvat suositukset suunnittelujärjestelmien yhteensovittamisesta.

 

Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ja yhteyshenkilöt

 

  • Suomen ympäristökeskus: Juha Aaltonen ja Teemu Ulvi
  • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Juha-Pekka Triipponen ja Sanna Kipinä-Salokannel
  • Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Vincent Westberg ja Liisa Maria Rautio
  • Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Timo Alaraudanjoki ja Pekka Räinä

 

Hankkeen tulokset

Hankkeessa kehitetyt suosituksia ja malleja hyödynnettiin alueellisissa vesienhoidon suunnitelmissa ja tulvariskien hallintasuunnitelmissa, jotka valmistuivat vuoden 2015 lopussa. Suunnitelmat kattavat vuodet 2016-2021. 

Julkaistu 9.8.2013 klo 11.18, päivitetty 24.4.2017 klo 17.21