Hankkeen loppuraportti
Raportista löytyy ohjeistus luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneen uoman määrittelyyn, luontoarvojen huomioon ottamiseen ojitusprosessissa sekä luvan ja uuden suunnittelman tarpeen arviointiin. Raportin lopussa on luonnontilaisuuden arviointitaulukko, jota voidaan käyttää apuna luonnontilaisuutta arvioitaessa.
Hankkeen taustaa
Toimiva peruskuivatus on perusedellytys maa- ja metsätalouden harjoittamiseksi Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vedenjohtokyvyn turvaamiseksi valtaosa Suomen purovesistöistä on perattu suoriksi tai muulla tavoin muutettu ennen 70-lukua, ja on odotettavissa että tarve peruskuivatustoiminnan parantamiseksi lisääntyy lähitulevaisuudessa.
Luonnonmukaista peruskuivatuksen menetelmiä on testattu sekä perattujen maatalousalueiden purojen elpymistä on tutkittu SYKEn toimesta, mutta kokonaisvaltaista kuivatuksen, luonnon monimuotoisuuden ja maisemakuvan parantamisen tavoitteet yhdistävää hanketta ei ole aiemmin toteutettu.
Kuva 1. Sipoon Ritobäckenillä toteutettiin luonnonmukainen peruskuivatushanke ja uoman vedenjohtokykyä parannettiin tulvatasanteiden avulla. @Pinja Kasvio.
Peratut uomat voidaan rinnastaa VPD:n (2000/60/EY) mukaisiin voimakkaasti muutettuihin tai keinotekosiin uomiin, joiden osalta vesienhoidon tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva tila Peruskuivatuslaki (1997/947) ja Vesilaki (587/2011) ovat luoneet avaimet VPD:n edellyttämien tavoitteiden mukaiseen peruskuivatukseen ja hankkeissa tulisi ottaa luontoarvot aiempaa paremmin huomioon. Lainsäädäntöä on hiljattain tarkennettu ja uudistuneen vesilain (1.1.2012) mukaan elpyneitä eli luonnontilaisen kaltaisiksi muuttuneita uomia ei saa enää kunnossapitää perinteiseen tapaan. Peruskuivatusta koskevaa lainsäädäntöä ja luvitusta sekä niitä koskevia ohjauskeinoja on kehitettävä toimivimmiksi mm. täsmentämällä elpyneen uoman käsitettä.
Uoman luonnontilan elpyminen kuvaa eri olosuhteissa vähitellen tapahtuvaa puron muuttumista ja palautumista luonnontilaisen kaltaiseksi. Elpymisen aikana uomaan kehittyy prosesseja, rakenteita ja elinympäristöjä, jotka ovat tyypillisiä luonnontilaisille puroille. Elpyneet uomat voivat toimia esimerkiksi tärkeinä taimenten kutu- ja elinalueina. Eliöstön liikkumisen mahdollistamisen lisäksi puronvarret lisäävät luonnon ja maisemakuvan monimuotoisuutta muutoin luonnonoloiltaan yksipuolisilla maatalousalueilla.
Hankkeen tavoitteet ja menetelmät
Jotta luonnontilaisen kaltaiset uomat voidaan huomioida peruskorjaus- ja kuvatushankkeissa lain edellyttämällä tavalla, tulee uoman elpymiselle laatia kriteerit, joiden täyttyessä uomaan on sovellettava uudisojitusten ohjeita/pykäliä. Peruskuivatuksen tukikäytäntöä tulisi uudistaa kuivatuksen ympäristötavoitteet paremmin huomioivaksi ja valtion tuen saamisen ehdoksi.
PERKAUS-hankkeen tavoitteina on:
- Selvittää peruskuivatushankkeiden valtakunnallista tilannetta
- Arvioida kuivatushankkeisiin liittyvien ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuutta
- Selkeyttää vesilain tulkintaa kunnossapito- ja ojitushankkeiden yhteydessä
- Laatia alustavat kriteerit luonnontilaisen kaltaisen uoman määrittelyyn
- Selkeyttää menettelytapoja uoman luontoarvojen säilyttämiseksi ojitusasioiden käsittelyn eri vaiheissa
- Edistää luonnonmukaisten peruskuivatushankkeiden suunnittelua ja toteutusta
- Välittää tietoa ohjauskeinojen (rahoitus, lupakäytännöt, neuvonta) kehittämisen tueksi
Viestintä ja koulutus
- Hankkeen verkkosivuilla tietoa ajankohtaisista tapahtumista, koekohteista ja tuloksista
- Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen –koulutus SYKEssä mm. suunnittelijoille 28.-29.4.
- Luonnonmukaiselle peruskuivatukselle omat, pysyvät www-sivut ymparisto.fi -palveluun
- Osallistuminen MAKAS –oppaan ja ”Purojen hoito maatalousalueilla – luonnonmukainen peruskuivatus” –esitteen päivitykseen
- Hankkeen keskeisten asioiden esitteleminen eri tilaisuuksissa, artikkelit
- Loppuseminaaria suunniteltu alustavasti pidettäväksi yhteistyössä ”Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen” –hankkeen kanssa joulukuussa 2014 Oulussa
Kuva 2. Perniössä sijaitseva Juottimenojan peruskuivatushankkeen yhteydessä puroon lisättiin luonnonkiviä kalaston elinalueiden palauttamiseksi ja eroosion ehkäisemiseksi. @Pinja Kasvio.
Lisätietoja
Suunnittelija Liisa Hämäläinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi